Utlåtande | 22.04.2020

Koronavirusepidemian vaikutukset kansanopistojen toimintaan ja kolmas lisätalousarvio

Skrivent: Tytti Pantsar

Koristekuva.

Hallituksen kehysriihessä linjattiin vapaan sivistystyön määrärahalisäyksestä vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sekä säädösmuutoksista, joilla voidaan välttää epidemian kauaskantoiset vaikutukset vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitukseen. Suomen Kansanopistoyhdistys pitää alla olevia linjauksia erittäin keskeisinä toimina suomalaisen sivistystyön toimintakyvyn turvaamisessa.

“Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus
Hallitus varautuu korvaamaan koronaepidemiasta aiheutuvat vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset siltä osin kuin niitä ei ole käsitelty toisessa lisätalousarviossa. Määrärahalisäykset sisällytetään vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.”

Kansanopistot ovat säädösten mukaan sisäoppilaitoksia ja niiden opetus perustuu suureksi osaksi opistolla tapahtuvaan lähiopetukseen. Vuonna 2016 voimaan tulleissa säädöksissä on linjattu myös etäopetuksesta. Valtio myöntää kansanopiston ylläpitäjälle vapaan sivistystyön koulutukseen valtionosuutta 57 % koulutuksen laskennallisesta perusteesta. Näin ollen merkittävä osa kansanopistojen rahoituksesta tulee opiskelijamaksuista. Laki vapaasta sivistystyöstä linjaa myös, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa.

Koronavirusepidemiaan liittyvät toimenpiteet aiheuttavat muutoksia kansanopistojen toimintaan koulutuksen järjestäjänä ja sisäoppilaitoksena, suoritekertymiin, opiskelijamaksutuottoihin, kustannuksiin, henkilöstöratkaisuihin sekä maksulliseen palvelutoimintaan. Kansanopistoyhdistys on selvittänyt näitä vaikutuksia kyselyllä. Lähiopetuksesta luopuminen aiheuttaa kansanopistoille huomattavia menetyksiä opiskelijamaksuissa, koska opetuksen lisäksi asuntola- ja ruokailutoimintaa on jouduttu keskeyttämään. Kaikkea koulutusta ei ole voitu keväällä 2020 järjestää etäopetuksena koulutuksen luonteen ja säädösesteiden vuoksi. Koronavirusepidemiasta johtuen myös kesän koulutuksia ja toimintoja joudutaan perumaan oppilaitoksissa. Kansanopistoilla on perinteisesti runsaasti toimintaa kesäaikana.

Osa kansanopistojen opiskelijamaksutuotoista jää saamatta koronavirusepidemian vuoksi. Tällä on merkittävä vaikutus kansanopistojen talouteen. Kansanopistoyhdistys on selvittänyt opiskelijamaksuihin tehtyjen ja tehtävien muutosten taloudellisia vaikutuksia. Ajalla 18.3.-31.5. vaikutus opiskelijamaksujen vähenemänä on 2,8 M€ ja ajalla 1.6-30.8. hieman yli 4 M€. Opiskelijamaksumenetykset tulee kompensoida oppilaitoksille kohdennettavana lisärahoituksena nopeasti, jotta pitkäkestoisilta vaikutuksilta vältytään. Vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarviossa on syytä huomioida kevät- ja kesäkauden menetykset opiskelijamaksutuotoissa. Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että kolmannessa lisätalousarviossa vuodelle 2020 tulee kohdentaa kansanopistoille 6,8 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen.

Kansanopistoyhdistys on selvittänyt vaikutuksia myös oppilaitosten maksulliseen palvelutoimintaan. Oppilaitoksilla ja niiden ylläpitäjillä on maksullista palvelutoimintaa, jonka avulla rahoitetaan oppilaitoksen toimintaa valtionosuuden kattaessa laskennallisesti 57%. Kansanopistojen maksullinen palvelutoiminta koostuu esimerkiksi tilojen vuokraamisesta sekä majoitus-, ruokailu- ja koulutus- ja kokouspalvelujen myynnistä. Maksullisen palvelutoiminnan järjestäminen on nyt käytännössä mahdotonta. Maksullisen palvelutoiminnan tuottojen menetyksellä on huomattava vaikutus kansanopistojen toimintaan.Ajalla 18.3.-31.5.2020 maksullisen palvelutoiminnan tappiot ovat 1,6 M € ja mikäli tilanne jatkuu kesäaikana, aiheutuu tappioita lisää 3,4 M€. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että kansanopistojen maksullisen palvelutoiminnan menetykset voidaan huomioida lisätalousarviossa.

Opiskelijamaksumenetysten ja maksullisen palvelutoiminnan menetykset ovat yhteensä selvityksen perusteella 11,8 M€. Poikkeuksellisena aikana tulee huolehtia siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät ja kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin sivistystarpeisiin tukien osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä.

Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Puheenjohtaja Helena Ahonen, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi
Toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, 040 531 8000, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi