Utlåtande | 06.04.2020

Coronavirusepidemins inverkan på folkhögskolornas verksamhet ur Folkhögskolföreningens perspektiv.

Skrivent: Tytti Pantsar

Koristekuva.

Kansanopistoyhdistyksen näkökulmat koronaviruksen vaikutuksista kansanopistojen toimintaan

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät sekä päätoimisia ja pitkäkestoisia opintoja että lyhyempiä kohdennettuja koulutuksia. Opiskelijat etenevät kansanopistojen koulutusten kautta jatko-opintoihin ja työelämään ja täydentävät omaa osaamistaan. Kansanopistot järjestävä vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Suomessa on 76 kansanopistoa. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 12 000 opiskelijaa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 100 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.

Kansanopistot ovat säädösten mukaan sisäoppilaitoksia ja niiden opetus perustuu suureksi osaksi opistolla tapahtuvaan lähiopetukseen. Vuonna 2016 voimaan tulleissa säädöksissä on linjattu myös etäopetuksesta. Valtio myöntää kansanopiston ylläpitäjälle vapaan sivistystyön koulutukseen valtionosuutta 57 % koulutuksen laskennallisesta perusteesta. Näin ollen merkittävä osa kansanopistojen rahoituksesta tulee opiskelijamaksuista. Lisäksi laki vapaasta sivistystyöstä linjaa, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa.

Koronavirusepidemian vaikutukset kansanopistoissa

Kansanopistoista noin 80 % on siirtänyt opetustaan verkkoperusteiseksi. Siirtyminen etäopetukseen on onnistunut kansanopistoissa hyvin ja näin on voitu myös poikkeusaikana edistää opiskelijoiden opinnoissa etenemistä, osaamista, hyvinvointia ja osallisuutta. Kaikkea opetusta ei ole kuitenkaan voitu siirtää verkkoon opintojen luonteen ja säädösesteiden vuoksi.

Koronavirusepidemiaan liittyvät toimenpiteet aiheuttavat muutoksia kansanopistojen toimintaan koulutuksen järjestäjänä ja sisäoppilaitoksena, suoritekertymiin, opiskelijamaksutuottoihin, kustannuksiin sekä maksulliseen palvelutoimintaan. Kansanopistoyhdistys on selvittänyt näitä vaikutuksia kyselyllä.

Lähiopetuksesta luopuminen aiheuttaa kansanopistoille huomattavia menetyksiä opiskelijamaksuissa, koska opetuksen lisäksi asuntola- ja ruokailutoiminta on jouduttu osin keskeyttämään. Ajalla 18.3.-31.5.2020 opiskelijamaksujen menetys opistoille on selvityksen mukaan noin 2,8 M€. Kesällä toteutettavat koulutukset ovat kansanopistoissa opiskelijamaksujen kertymisen osalta keskeisiä. Mikäli lähiopetusta ei voida järjestää kesällä aiheutuu siitä noin 4 M€ tappiot opiskelijamaksuissa.

Opiskelijamaksutuottojen tappioilla on dramaattisia vaikutuksia kansanopistojen talouteen kokonaisuutena ja yksittäisten oppilaitosten toimintakykyyn. Erityisesti lyhytkursseja on jouduttu tilanteesta johtuen peruuttamaan tai oppilaitoksen koulutustoiminta keskeyttämään kokonaan. Tämä johtuu koulutusten luonteesta ja vapaan sivistystyön säädöksiin liittyvistä esteistä.

Oppilaitoksilla ja niiden ylläpitäjillä on maksullista palvelutoimintaa, jonka avulla rahoitetaan oppilaitoksen toimintaa valtionosuuden kattaessa laskennallisesti 57%. Kansanopistojen maksullinen palvelutoiminta koostuu esimerkiksi tilojen vuokraamisesta sekä majoitus-, ruokailu- ja koulutus- ja kokouspalvelujen myynnistä. Maksullisen palvelutoiminnan järjestäminen on nyt käytännössä mahdotonta. Ajalla 18.3.-31.5.2020 maksullisen palvelutoiminnan tappiot ovat 1,6 M€ ja mikäli tilanne jatkuu kesäaikana, aiheutuu tappioita lisää noin 3,4 M€.

Kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen valtionosuuteen oikeuttavien suoritteiden määriin tulee väistämättä epidemiasta aiheutuvia muutoksia, joiden vaikutus tulevaan rahoitukseen huolestuttaa oppilaitoksissa. Kansanopistot arvioivat, että ajalla 18.3.-31.5.2020 suoritteitta muodostuu 17 616 vähemmän kuin normaalitilanteessa.

Kansanopistot järjestävät aikuisten perusopetusta ja suurin osa opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia. Oppilaitosten antamien tietojen mukaan ajalla 18.3.-31.5.2020 rahoitukseen vaikuttavat kurssisuoritukset vähenevät 3028 kurssia. Vaikutukset suoritekertymiin voidaan arvioida kokonaisuudessaan epidemian päätyttyä.

Kansanopistoyhdistys korostaa, että taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida kokonaisuutena epidemian jälkeen ja vaikutukset voivat olla tämänhetkisiä arvioita suuremmat.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n esitykset selvityksen perusteella:

  • On huolehdittava siitä, että koronavirusepidemiasta aiheutuvat muutokset kansanopistojen toimintaan eivät vaaranna oppilaitosten taloutta ja tulevaisuuden toimintakykyä.
  • Epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät saa aiheuttaa tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. Poikkeuksellisen vuoden vaikutukset tulevaan rahoitukseen tulee minimoida. On keskeistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi suoritemääriä vahvistaessaan käyttää harkintaa ja ottaa huomioon toteutumavuoden erityisolosuhteet. Kansanopistojen erityinen tehtävä sisäoppilaitosmuotoisena tulee huomioida, kun arvioidaan epidemian vaikutuksia rahoitukseen, talouteen ja suoritteisiin. Myös aikuisten perusopetuksen suoritemäärien osalta tulee poikkeuksellisen vuoden vaikutukset tulevaan rahoitukseen minimoida. Ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen varmasti osin viivästyy. Tämä vaikutus tulee poistaa suoriterahoitusta määritettäessä.
  • Osa kansanopistojen opiskelijamaksutuotoista jää saamatta koronavirusepidemian vuoksi. Tällä on merkittävä vaikutus kansanopistojen talouteen. Ajalla 18.3.-31.5. vaikutus on 2,8 M € ja ajalla 1.6-30.8. noin 4 M €. Opiskelijamaksumenetykset tulee kompensoida oppilaitoksille kohdennettavana lisärahoituksena nopeasti, jotta pitkäkestoisilta vaikutuksilta vältytään. Lisätalousarviossa vuodelle 2020 tulee kohdentaa ensi vaiheessa 2,8 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Kesäkauden tilanne tulee arvioida vielä erikseen.
  • Kansanopistot kattavat toimintansa kustannuksia maksullisella palvelutoiminnalla. Ajalla 18.3.-31.5.2020 maksullisen palvelutoiminnan tappiot ovat 1,6 M € ja mikäli tilanne jatkuu kesäaikana, aiheutuu tappioita lisää 3,4 M €. Opiskelijamaksu- ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen menetyksellä on suuret vaikutukset kansanopistojen toimintaan. Tämä tulee huomioida ylimääräisiä avustuksia myönnettäessä.
  • On huolehdittava valmiuslain käyttöönottoa koskevissa soveltamisasetuksissa tai muulla tavalla mahdollisuudet järjestää opetusta täysimääräisesti etäopetuksena siten, että etäopetuksen suoritteet voivat kertyä vastaavalla tavalla kuin lähiopetuksenkin ja etäopetukseen ei tarvitse liittää lähiopetusjaksoa (asetus vapaasta sivistystyöstä 1 § ja 2 §). Soveltamisasetuksella ei ole kumottu kansanopistojen velvollisuutta järjestää etäopetuksen yhteydessä 10 tunnin mittaista lähijaksoa.
  • Viranomaisten ja poliittisen päättäjän tulee huolehtia poikkeuksellisena aikana siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät ja kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin sivistystarpeisiin tukien osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä. Poikkeuksellisena aikana osallisuutta ja hyvinvointia tukevalla koulutuksella on erityinen merkitys. Epidemian jälkeen kansanopistoja tarvitaan osaamisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä erityisesti niiden nuorten ja aikuisten kohdalla, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuspalveluiden ja oman osaamisen kehittämisen ulkopuolelle.

Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Puheenjohtaja Helena Ahonen, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi
Toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, 040 531 8000, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi