Folkhögskolföreningens utlåtande om utkastet till regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om Servicecentret för kontinuerligt lärande och sysselsättning och till lagar som har samband med den

SIVISTYSVALIOKUNNALLE

Asia: HE 76/2021 vp, Suomen Kansanopistoyhdistyksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi.

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta. Lisäksi muutettaisiin Opetushallituksesta annettua lakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Esitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen parlamentaariseen jatkuvan oppimisen uudistukseen.

Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että suomalaisen aikuiskoulutuksen koordinointiin kiinnitetään huomiota ja sitä resursoidaan. Keskitetty tuki valtakunnalliselle ja alueelliselle toiminnalle on tarpeellista. Kansanopistoyhdistys pitää myös tarpeellisena eri hallinnonalojen yhteistyötä ja yhtenäistä kehittämistä. Jatkuvan oppimisen uudistuksen käynnistyneet hankkeet ja samoin kuntakokeilu perustuvat alueellisiin kehittämistarpeisiin ja alueiden kehittämiseen. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että valtakunnallisesti organisoidaan ja koordinoidaan sivistys- ja osaamistarpeiden ennakointia, tiedon kokoamista ja palveluiden yhdenvertaista kehittämistä.

Edellä esitetystä huolimatta Kansanopistoyhdistykselle jää epäselväksi, miksi on päädytty hallinnollisesti malliin, jossa perustetaan erillisyksikkö. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että suomalaista koulutusjärjestelmää kehitetään aktiivisesti kokonaisuutena.

Palvelukeskuksen tehtävistä

Palvelukeskuksen tehtävänä olisi edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Hallituksen esitystä on pyritty tarkentamaan lausuntopalautteen perusteella Palvelukeskuksen koulutus- ja osaamispalveluiden kohderyhmän osalta. Esityksessä todetaan, että osaamispalveluiden rahoittamisen ja niihin liittyvien osaamisen kehittämisen tukitoimien osalta pääasiallisina kohderyhminä olisivat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat. Myös työttömät voisivat osallistua koulutuksiin, mutta palvelukeskus ei rahoittaisi työvoimakoulutusta.

• Kansanopistoyhdistyksen mielestä kohderyhmämäärittelyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin. Nämä ryhmät ovat riskissä jäädä kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Aliedustetut ryhmät tulisi huomioida palvelukeskusta muodostettaessa, sen toimintojen ja resurssoinnin suunnittelussa. Aliedustettujen ryhmien mukaan saamiseksi tulisi koordinoida, mallintaa ja resursoida hakevaa toimintaa. Myös kansanopistot voivat olla mukana hakevan toiminnan toteuttamisessa.

Palvelukeskuksen tehtävänä olisi esityksen mukaan myös osaamisen kehittämisen rahoituspalvelut. Hallituksen esityksessä todetaan, että osaamispalvelujen rahoittamisen osalta palvelukeskuksen keskeinen toimintamuoto olisi osoittaa valtionavustuksia ja tehdä hankintoja kohdennetusti, alueellisia tai toimialakohtaisia muutoksia ennakoiden. Valtionavustustoiminnalla palvelukeskus rahoittaisi niin sanottua säänneltyä koulutusta. Valtionavustusta voitaisiin myöntää ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettujen tutkintojen ja tutkinnon osien järjestämiseen, ja vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen sekä ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.Esityksessä todetaan myös, että avustuksilla rahoitettaisiin pääasiassa koko tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia.

• Kansanopistoyhdistys pitää lähtökohtaisesti tärkeänä, että vapaan sivistystyön oppilaitokset on huomioitu tahona, jolle valtionavustusta voidaan myöntää. Kansanopistoissa järjestetään vapaan sivistystyön koulutusta, mutta myös perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta. Kansanopistossa nuori tai aikuinen voi valita joustavasti sellaisen koulutuksen, joka vastaa hänen osaamistarpeisiinsa. Kansanopistot voivat tarjota myös lyhytkestoisia koulutuksia työelämässä oleville tai sinne pyrkiville, sekä vastata työelämän koulutustarpeisiin.
  
• Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että suomalaisen koulutusjärjestelmän eri toimijat on huomioitu kattavasti esityksessä. Valtionavustusrahoitusta tulee voida myöntää myös sellaiseen toimintaan, joka yhdistää eri koulutusmuotoja. Tämä on huomioitu esityksessä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että palvelukeskuksen rahoittamia osaamispalveluita voisivat olla esimerkiksi alueelliseen toimialarakenteen muutokseen liittyviä kokonaisuuksia, jotka edesauttaisivat muutoksen vaikutusten kohteena olevien henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä, vailla toisen asteen tutkintoa oleville suunnattuja toimialakohtaisia ohjelmia, joilla vahvistettaisiin näiden henkilöiden työmarkkina-asemaa tai lyhyitä ja nopeavaikutteisia usean korkeakoulun tai koulutuksen järjestäjän yhdessä tarjoamia kokonaisuuksia alueen tai alan osaamistarpeisiin tai elinkeinoelämän uusintamiseen kohdistuen.

• Kansanopistoyhdistys haluaa edelleen kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa on paljon pitkäkestoisia koulutustehtäviä, jotka tukevat työllistymistä, pysymistä työelämässä tai uudelleen sijoittumista. Näiden tehtävien toteutumista tuetaan parhaiten koulutuksen järjestämiseen suunnattavalla valtionosuusrahoituksella. Tällaisia työllisyyttä lisääviä tehtäviä ovat esimerkiksi vapaalle sivistystyölle ja kansanopistoille annetut maahanmuuttajien koulutustehtävä sekä aikuisten perus- ja digitaitojen koulutustehtävä, koulutus oppivelvollisille sekä korkeakoulutuksen saavutettavuuden tukeminen. Vapaan sivistystyön ja kansanopistojen koulutukset lisäävät työelämävalmiuksia ja tukevat työllisyyttä. Geneeristen taitojen ja riittävän yleissivistyksen varmistamisesta kaikille tulee edelleen huolehtia valtionosuusrahoituksen keinoin ja sitä vahvistamalla. Ennakoitavaa valtionosuusrahoitusta tulee kehittää ja vahvistaa. Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen myöntämä rahoitus on avustus- ja hankintamuotoista. On huomioitava, että avustustyyppisellä rahoituksella ei useinkaan voida luoda pitkäkestoisia rakenteita, kerryttää organisaatioon pysyvää osaamista tai henkilöstöratkaisuja. Esityksessä ei myöskään ole kuvattu, tulevatko suunnitellut rahoitusmekanismit edellyttämään järjestäjältään omarahoitusosuutta.
  
• Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat vapaata sivistystyötä koskeviin säädöksiin perustuen saada opintosetelimuotoisia avustuksia, joita Opetushallitus vuosittain myöntää. Opintoseteliavustuksilla on merkittävästi tuettu erilaisten koulutuksessa aliedustettujen ryhmien oppimista ja osaamisen kehittymistä. Kansanopistoyhdistys katsoo, että tätä instrumenttia tulisi edelleen vahvistaa nyt esitetyn uuden valtionavustusmenettelyn rinnalla.
  
• Kansanopistoyhdistys katsoo, että haettavaksi tulevista valtionavustuksista tulisi tiedottaa koulutuksen järjestäjille hyvissä ajoin siten, että alueelliset yhteistyökumppanit ehtivät kokoontua ja suunnitella käynnistettävää hanketta yhdessä. Tällöin myönnettävä rahoitus kohdistuu alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, ja edistää jatkuvan oppimisen tavoitteita.

Hallituksen esityksessä todetaan, että palvelukeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vaille olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta.

• Kansanopistoyhdistys korostaa, että kansanopistot järjestävät runsaasti avoimen korkeakoulun koulutuksia yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa ja mahdollistavat joustavan pääsyn korkeakouluopintoihin nuorille ja aikuisille. Kansanopistossa voi suorittaa korkeakouluopintoja, rakentaa väylää korkeakouluun tai suorittaa muuntokoulutuksia korkeakouluopiskelun valmiuksien hankkimiseen. Kansanopistojen koulutustarjontaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämisessä.

Esityksen mukaan palvelukeskuksen tehtävänä olisi toimialaansa liittyvä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi. Palvelukeskus kokoaisi tietoa näistä palveluista ja toteuttamismalleista sekä tukisi kokoamansa tiedon pohjalta alan toimijoita. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi myös ennakointitiedon kokoaminen ja sen perusteella koulutus- ja osaamispalvelujen tarjonnan aukkojen tunnistaminen. Palvelukeskus täyttäisi näitä havaitsemiaan aukkoja rahoittamalla koulutus- ja osaamispalveluiden tarjontaa kaksikanavaisesti valtionavustuksilla ja hankintatoiminnalla.

• Kansanopistoyhdistys pitää aivan keskeisenä, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden yhteiskehittämistä oppilaitosten kanssa tuetaan. Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta palvelukeskuksen alueellisen koordinaation tehtävä on keskeinen, jotta osaamispalveluita voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. Kansanopistot voivat ketterästi ja joustavasti kehittää sellaisia koulutuksia, joita työikäinen väestö kullakin alueella tarvitsee.
  
• Valtakunnallisen ennakointitiedon kokoaminen tukemaan tarjonnan muodostamista ja suunnittelua on erinomaisen tärkeää ja kannatettavaa. On myönteistä, että Palvelukeskuksella olisi eri ennakointitoimintoja ja koottavaa tietoa yhdistävä tehtävä.

Ilmiölähtöisyys ja digitaalisuus on nostettu tärkeiksi palvelukeskuksen toimintaperiaatteiksi. Jatkuvan oppimisen uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta on keskeistä, miten kyetään luomaan yhtenäisiä ja keskenään keskustelevia digitaalisia palvelukokonaisuuksia. Tällä hetkellä koulutukseen liittyvät ja toisaalta työllisyyden edistämiseen tueksi kehitetyt digitaaliset palvelut toimivat paljolti toisistaan erillisinä. Tämä kertoo myös tieto- ja neuvontapalvelujen eriytymisestä.

• Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä Palvelukeskuksen tehtävänä digitaalisten palvelukokonaisuuksien koordinointia ja yhteiskehittämistä. Olisi suotavaa, että digitaalista palvelukokonaisuutta kehitettäisiin jo olemassa oleville tai jo kehitteillä oleville digitaalisille alustoille (mm. Työmarkkinatori ja Opintopolku). Eri palvelukokonaisuuksien tulisi toimia vuorovaikutuksessa keskenään ja siten, että niiden käyttöön ottaminen ja käyttäminen eivät kuormittaisi koulutuksen järjestäjiä, tai aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia. Esityksen mukaan tavoitteena onkin, että kaikki julkinen koulutustarjonta ja -kysyntä voisi kohdata yhdellä yhteisellä digitaalisella alustalla.
  
• Kansanopistoyhdistys katsoo, että olisi tärkeää varmistaa, että Palvelukeskuksen avustuksilla tai hankinnoilla rahoittaman koulutuksen suoritustietojen vieminen KOSKI-tietovarantoon on mahdollista. Tähän ei oteta esityksessä kantaa.

Palvelukeskukselle esitetty hallintomalli

Esityksessä todetaan, että palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta vastaisivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä. Palvelukeskus toimisi Opetushallituksen erillisyksikkönä. Lisäksi sillä olisi johtokuntatyyppisenä toimielimenä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto.

• Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä periaatteena eri hallinnon alojen yhteistyötä ja yhteistä politiikkavalmistelua.
  
• Johtokuntatyyppisen neuvoston kokoonpanossa ei ole huomioitu koulutuksen järjestäjien edustajia. Kansanopistoyhdistys katsoo, että neuvoston kokoonpanoon tulee lisätä koulutuksen järjestäjien edustus. Tämä tulee kirjata lakiin jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta § 4.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta

19.5.2021

Helena Ahonen                          Tytti Pantsar
puheenjohtaja                            toiminnanjohtaja