Utlåtande | 01.12.2021

Folkhögskolföreningens utlåtande om utkastet till grunderna för läroplanen för integrationsutbildning 2021

Koristekuva.

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto luonnoksesta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2021, diaarinumero OPH-4461-2021

Johdanto

Opetushallitus on laatinut luonnoksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen perusteista. Perusteiden laadinta perustuu voimassa olevaan lakiin kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Nyt uudistettavilla kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteilla vahvistetaan kotoutumiskoulutuksen kieli- ja viestintäosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältöjen synergiaa, opiskelijoiden ohjausta sekä opiskelijoiden yksilöllisten lähtökohtien ja tavoitteiden huomioimista. Lisäksi painotetaan kielitietoisuutta, monikielisyyden hyödyntämistä opetuksessa sekä laaja-alaista osaamista osana koulutuksen sisältökokonaisuuksia. 

Tausta

Kotoutumiskoulutuksen perusteluonnos on laadittu tiiviissä yhteistyössä kotoutumiskoulutuksen parissa toimivien asiantuntijoiden kanssa. Laadinnassa on huomioitu tulokset Opetushallituksen tekemästä verkkokyselystä, jossa kartoitettiin vuonna 2012 voimaan tulleiden perusteiden ja vuonna 2017 voimaan tulleiden kotoutumiskoulutuksen päivitettyjen toteutusmallien toimivuutta ja uudistustarpeita. Laadinnassa on huomioitu myös kotoutumiskoulutuksesta tehtyjen arviointien ja selvitysten suosituksia, eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö (TrVM 6/2018) ja eduskunnalle kesäkuussa 2021 annettu valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:62).

Tavoitteet

Kotoutumiskoulutuksen perusteluonnosta työstetään edelleen lausuntopalautteen perusteella. Valmiit perusteet julkaistaan keväällä 2022. Uudet perusteet otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2022 jälkeen hankitussa ja/tai alkavassa koulutuksessa. Opetushallitus tarjoaa kotoutumiskoulutuksen järjestäjille tukea paikallisten opetussuunnitelmien laatimiseen kevään 2022 aikana.

Johdanto

Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet perustuvat voimassa olevaan lakiin kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Perustetyössä on huomioitu tulokset Opetushallituksen tekemästä verkkokyselystä, jossa kartoitettiin vuonna 2012 voimaan tulleiden perusteiden ja vuonna 2017 voimaan tulleiden kotoutumiskoulutuksen päivitettyjen toteutusmallien toimivuutta ja uudistustarpeita.  Perustetyössä on huomioitu myös kotoutumiskoulutuksesta tehtyjen arviointien ja selvitysten suosituksia, eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö (TrVM 6/2018) ja eduskunnalle kesäkuussa 2021 annettu valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:62). Selonteossa kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi esitettyjen suuntaviivojen tavoitteena on edistää kasvavan maahanmuuttajaväestön osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa muun muassa vahvistamalla heidän osaamistaan ja sen hyödyntämistä. Nyt annettavilla opetussuunnitelman perusteilla vahvistetaan kotoutumiskoulutuksen kieli- ja viestintäosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältöjen synergiaa, opiskelijoiden ohjausta sekä opiskelijoiden yksilöllisten lähtökohtien ja tavoitteiden huomioimista. Lisäksi painotetaan kielitietoisuutta, monikielisyyden hyödyntämistä opetuksessa sekä laaja-alaista osaamista osana koulutuksen sisältökokonaisuuksia.
Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan kielitaidon ja muiden yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä sekä siirtymistä työelämään tai jatkokoulutukseen. Koulutuksella luodaan myös laajemmin edellytyksiä opiskelijoiden hyvinvoinnille ja yhdenvertaiselle asemalle yhteiskunnassa sekä lisätään heidän osallisuuttaan. Koulutuksen sisältöjä ovat kieli- ja viestintäosaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, opiskelijaa tukeva ohjaus sekä opiskelun ja oppimisen tuki.
 
Kotoutumislaissa kotoutumiskoulutuksen kielelliseksi tavoitteeksi on asetettu toimiva peruskielitaito, joka on usein edellytyksenä esimerkiksi jatko-opintoihin etenemiselle. Koulutuksen enimmäislaajuus on 80 opintopistettä huomioiden koulutuksen kestossa opiskelijoiden yksilölliset valmiudet sekä tarpeet. Koulutukseen sisältyy vähintään 8 opintopisteen laajuinen työssäoppimisjakso.
 
Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010, 1 §) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja aktiivista osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kotoutumislaissa säädetään erityisesti kotoutumisen alkuvaiheeseen sijoittuvista toimenpiteistä ja palveluista, joilla tuetaan kotoutumista uuteen yhteiskuntaan, edistetään työllistymistä ja osallisuutta. Kotoutumiskoulutus on keskeinen osa kotoutumisen alkuvaiheen kokonaisuutta, jonka muita sisältöjä ovat yleensä ohjaus, neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Ennen koulutuksen aloittamista maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet on useimmiten arvioitu kotoutumislain mukaisesti toteutetussa alkukartoituksessa. Alkukartoituksen perusteella maahanmuuttaja ohjataan hänen tarpeitaan vastaaviin palveluihin, joista on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Kotoutumiskoulutuksen näkökulmasta olennaista on alkukartoituksen osana usein tehtävä kielitaidon lähtötason arviointi, jossa selvitetään tarkemmin mm. henkilön luku- ja kirjoitustaitoa, suomen/ruotsin kielen kirjallista ja suullista osaamista sekä muita opiskeluvalmiuksia. Arvioinnin tulosten pohjalta opiskelija ohjataan sopivaan kotoutumiskoulutuksen ryhmään tai muulle hänelle sopivalle koulutuspolulle, ja tulokset voivat vaikuttaa siihen, kuinka laajana ja millaisilla yksilöllisillä painotuksilla opiskelija suorittaa kotoutumiskoulutuksen. Osana alkukartoitusta voidaan tehdä myös laajempaa opiskelijan osaamisen kartoittamista, jossa saatuja tietoja hyödynnetään kotoutumiskoulutuksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaperiaatteet huomioon ottaen. Kotoutumista tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tuottajalla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä työ- ja elinkeinotoimistolta ja kunnan viranomaiselta opiskelijaa koskevat koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot (1386/2010, 87 §). 

Kotoutumiskoulutusta (1386/2010, 21 §) järjestetään pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena maahanmuuttajille, joiden oppivelvollisuus on päättynyt. Kotoutumiskoulutus voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen voivat osallistua työttömät tai työttömyysuhan alaiset henkilöt. Myös työssä olevat voivat tietyissä tilanteissa hakeutua työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen. Opiskelijat voivat myös hakeutua opiskelemaan omaehtoisesti, jolloin opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa ennen opintojen aloittamista niissä tilanteissa, joissa opiskelija opiskelee työttömyysetuudella. Luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille maahanmuuttajille järjestetään luku- ja kirjoitustaidon koulutusta aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheessa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä latinalaisten kirjaimiston osaamista vahvistavia opintoja sellaisille opiskelijoille, joiden oppimisvalmiudet ja koulutustausta ovat sellaiset, että melko lyhyt opetuskokonaisuus tästä teemasta riittää ja mikäli kotoutumiskoulutus on muutoin tavoitteiltaan opiskelijalle tarkoituksenmukaisin koulutus.

Oppivelvollisuuslain (1214/2020, 5 § 2. mom) mukaan oppivelvollinen, joka on suorittanut perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun perusopetuksen ja jolta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen/ruotsin kielen taito, voi suorittaa oppivelvollisuutta kansanopistossa järjestettävässä sellaisessa koulutuksessa, jossa noudatetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai Opetushallituksen laatimaa maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelmasuositusta.  
Työvoimakoulutuksena toteutettava kotoutumiskoulutus annetaan näiden Opetushallituksen antamien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (1386/2010, 20 §). Kotoutumiskoulutuksen järjestäjät laativat tarkemmin opetus- ja ohjaustyötä kuvaavan opetus- ja siihen sisältyvän ohjaussuunnitelman näiden perusteiden pohjalta. Mikäli oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään muuta koulutusta, esimerkiksi perusopetusta tai ammatillista koulutusta, noudatetaan kyseisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Jos koulutuksella ei ole opetussuunnitelman perusteita, koulutuksen järjestäjä voi noudattaa näitä opetussuunnitelman perusteita. 

Opetussuunnitelman perusteita uudistetaan tarvittaessa TE-palvelu-uudistuksen sekä kotoutumislain kokonaisuudistuksen johdosta.

Kommentit johdantoon

Suomen Kansanopistoyhdistys kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi. Kansanopistoyhdistys pitää luonnosta lähtökohdiltaan hyvänä eikä näe luonnoksessa suuria korjaustarpeita. Erityisen hyvänä yhdistys pitää sitä, että omaehtoisesti järjestettävä kotoutumiskoulutus on tuotu johdannossa selvästi esiin.

Yhdistyksen näkemyksen mukaan kotoutumiskoulutuksen kohderyhmää tulisi yhä tarkentaa. Terminä ”kohderyhmä” esiintyy tällä hetkellä vain paikallisen opetussuunnitelman sisältökuvauksessa. Kohderyhmän tarkempi määrittely olisi erittäin tärkeää, koska nyt kommentoitava oleva luonnos opetussuunnitelman perusteista näyttäytyy laaditun niille maahanmuuttajille, joilla on riittävä yleissivistävä pohjakoulutus ja/tai perustaito-osaaminen hankittuna omasta maastaan tai muualta ennen kotoutumiskoulutuksen aloittamista.

Opetussuunnitelman perusteiden valittu näkökulma ja opetussuunnitelmaan kirjatut vaatimukset edellyttävät opiskelijalta vahvoja perustaitoja. Mikäli kotoutumiskoulutuksen kohderyhmänä olisivat myös ne, joilla on koulutaustaa esimerkiksi alle kuusi (6) vuotta, perusteet olisivat liian haastavat ja niistä puuttuisi monta perustaitoelementtiä. Jako aikuisten perusopetuksen ja kotoutumiskoulutuksen välillä olisi tärkeää tehdä myös opetussuunnitelman perusteissa – ei pelkästään luku- ja kirjoitustaitokoulutuksen osalta, vaan myös sen jälkeisen koulutuksen osalta. Kohderyhmien ja kotoutumiskoulutuksen tehtävien määrittelylle samoin kuin näiden tarkentamiselle kotoutumiskoulutuksen ja toisaalta aikuisten perusopetuksen välillä on selkeä tarve. Samalla tulisi välttää näiden eri koulutusmuotojen päällekkäisyyksiä. Haastavaksi tilanteen tekee se, että koulutuksen tarjonnassa on alueellisia vaihteluita.

Kansanopistoyhdistys keräsi lausuntoaan varten laajalti kommentteja kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen parissa toimivilta koulutuspäälliköiltä ja opettajilta. Esiin nostettiin se, että iso osa kotoutumiskoulutuksen opiskelijoista on osaamistasoltaan heikkoja ja he tarvitsevat paljon perustaitojen vahvistamista. Suomen kielen opiskelun lisäksi myös esimerkiksi matemaattisen lukutaidon (alkaen peruslaskutoimituksista) ja tietoteknisten taitojen harjoittamista. Koska suuri osa opiskelijoista on osaamistasoltaan heikkoja, opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista vuodessa pidettiin epärealistisina suurimmalle osalle opiskelijoita. Koulutusajan tulisi olla joustava niin, että oppilaitoksen on mahdollista määritellä koulutuksen kesto oman kohderyhmänsä tarpeita vastaavaksi.  

Kotoutumiskoulutuksen opiskelijoina Suomessa on paljon esim. virolaisia ja venäläisiä, joiden koulutus- ja osaamistausta on yleensä varsin korkea. Erityisesti pakolaistaustaisilla opiskelijoilla koulutus- ja osaamistausta on usein heikko. Kotoutumiskoulutukseen osallistuvat ovat hyvin heterogeeninen joukko ja on vaikeaa ennustaa, minkälaisia ja minkälaisella taustalla olevia opiskelijoita koulutukseen jatkossa hakeutuu.

Kansanopistoyhdistys haluaa nostaa esiin myös sen, että opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus työn ja kotoutumiskoulutuksen yhdistämiseen, koska se yleensä nopeuttaa kotoutumista ja avaa paremmin mahdollisuuksia työmarkkinoille. Tämä on tuotu esiin myös valtioneuvoston kotoutumisen uudistamista koskevassa selonteossa (VNS 6/2021 vp). Erityisen tärkeää tämä on nykyisessä tilanteessa, jossa monella alueella kärsitään varsin merkittävästä työvoimapulasta.

1. Kotoutumiskoulutuksen tehtävä ja arvoperusta

1.1 Koulutuksen tehtävä ja tavoitteet

Kotoutumiskoulutuksen tehtävä on kehittää opiskelijan kielellisiä ja muita valmiuksia, jotka edistävät opiskelijan omaa toimijuutta, osallisuutta ja yhdenvertaista asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.  Kotoutumiskoulutus pyrkii osaltaan turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä yritystoiminnan syntymistä. 
 
Kotoutumiskoulutus on osa kotoutumisen edistämisen kokonaisuutta, joka muodostuu sekä viranomaisten ja muiden tahojen palveluista maahanmuuttajille että toimista yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen tehtävä on antaa valmiuksia siihen, että opiskelija voi siirtyä työhön tai jatkokoulutukseen.   
 
Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen/ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon voidakseen toimia jokapäiväisen elämän tilanteissa, työelämässä ja jatko-opinnoissa. Koulutuksessa opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa Suomessa asuvana henkilönä, työntekijänä ja yrittäjänä. Lisäksi kotoutumiskoulutus harjaannuttaa opiskelijaa suomalaisen yhteiskunnan muihin toimintatapoihin, arjen taitoihin sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään elämäntapaan. 
 
Koulutuksessa opiskellaan suomen/ruotsin kieltä ja hankitaan muita kotoutumista edistäviä valmiuksia, jotka tukevat opiskelijan pääsyä opintoihin ja työelämään sekä osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Koulutukseen sisältyy yhteiskunta- ja työelämäopintoja sekä työssäoppimisjaksoja. Kotoutumiskoulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista sekä tarjotaan opinto- ja uraohjausta. Opiskelijoiden oppimis- ja opiskeluvalmiuksien ja elämäntilanteiden moninaisuus edellyttää kotoutumiskoulutukselta joustavia rakenteita ja opetusjärjestelyjä sekä yksilöllistä ohjausta.  
 
Kotoutuminen on yksilöllisesti etenevä prosessi. Vaikka kotoutumisen yleiset tavoitteet ovat samansuuntaisia kaikille, opiskelijan yksilölliset valmiudet, motivaatio, tavoitteet ja tarpeet vaihtelevat. Siksi kotoutumisen yleisiä tavoitteita tulee suhteuttaa opiskelijan yksilöllisiin valmiuksiin, motivaatioon, tavoitteisiin ja tarpeisiin.
 
Kotoutumiskoulutus edistää myös opiskelijan mielen hyvinvointia ja sosiaalista kotoutumista. Koulutuksen tavoitteena on vähentää Suomeen asettumiseen, suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja suomen/ruotsin kielen oppimiseen liittyviä haasteita. Opiskelijan tahtoa olla aktiivisesti tekemisissä valtaväestön kanssa vahvistetaan, ja myönteiselle kanssakäymiselle ja yhteiskuntaan osallistumiselle luodaan mahdollisuuksia. Koulutuksessa käsitellään arvostavasti opiskelijoiden omia tapoja, perinteitä ja tottumuksia, ja niitä rohkaistaan säilyttämään Suomen lainsäädännön puitteissa.


1.2 Arvoperusta
 
Kotoutumiskoulutuksen arvoperusta noudattaa suomalaisen koulutusjärjestelmän arvoperustaa. Koulutus turvaa osaltaan Suomen perustuslaissa (731/1999) taattujen sivistyksellisten oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Kotoutumiskoulutuksen yleisenä arvolähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Sivistysihanteena on pyrkimys hyvyyteen, totuuteen ja inhimillisyyteen. Koulutus edistää demokratiaa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Se luo edellytyksiä maahanmuuttajien hyvinvoinnille ja yhdenvertaiselle asemalle yhteiskunnassa sekä ehkäisee syrjäytymistä. Koulutuksen järjestäjä sitoutuu toteuttamaan koulutusta tämän arvoperustan mukaisesti ja tarjoamaan opiskeluympäristön, jossa näitä arvoja noudatetaan.

Kotoutumiskoulutuksessa keskeinen arvo on opiskelijoiden osallisuuden lisääminen yhteiskunnan eri osa-alueilla: koulutuksessa tunnistetaan työn ja ammatin keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille, identiteetille ja osallisuudelle. Suomen/ruotsin kielen oppiminen ja muu kouluttautuminen, lähiyhteisöihin ja kansalaistoimintaan osallistuminen, yhteiskunnassa vaikuttaminen ja siihen kuulumisen tunne ovat keskeisiä osallisuuden vahvistajia. 
 
Kotoutumiskoulutuksessa otetaan huomioon opiskelijaryhmän heterogeenisyys ja jokainen opiskelija yksilönä tarpeineen ja toiveineen. Koulutuksen sisällöissä ja järjestämisessä otetaan huomioon erilaisissa tilanteissa olevat opiskelijat kuten lähellä työmarkkinoita olevat ja vahvempaa tukea tarvitsevat opiskelijat.  Opiskelijalle avataan koulutuksen tavoitteita ja sisältöjä sekä arvioinnin periaatteita niin, että hän ymmärtää niiden sisällön.
 
Kotoutumiskoulutuksessa kaikki opetus ja ohjaus on kielitietoista: kieli ja opittava sisältö liittyvät olennaisesti yhteen. Opiskelijan kielellinen ja kulttuurinen tausta huomioidaan opetuksessa, ja hänen kielellisiä ja kulttuurisia resurssejaan pyritään hyödyntämään. Kielen merkitys on keskeinen koulutuksen kaikissa vaiheissa. Opetuksessa ja ohjauksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös muita kieliä.
 
Koulutus järjestetään inklusiivisesti ja antirasistisesti sekä hyviä väestösuhteita edistäen. Kotoutumiskoulutuksessa tunnistetaan rakenteellisia ja arkipäivän rasismin ja syrjinnän muotoja ja toimitaan aktiivisesti niitä vastaan. Lisäksi koulutuksessa tuodaan esiin perustuslaissa turvattuja oikeuksia henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon.  Tavoitteena on, että kotoutumiskoulutuksessa lisätään erilaisuuden ymmärrystä, hyväksymistä ja arvostusta. Kaikkia kotoutumiskoulutuksessa osallisena olevia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja arvostavasti. Koulutuksessa pyritään psykologiseen turvallisuuteen, osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen. 
Koulutuksessa huomioidaan maahanmuutto- ja kotoutumisprosessin vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Osana ohjausta ja opetusta edistetään fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä huomioidaan esimerkiksi opiskeluun ja arkielämään liittyvän stressin hallintaan vaikuttavia tekijöitä.


1.3 Oppimiskäsitys
 
Koulutuksessa huomioidaan opiskelija aikuisena oppijana, joten opetuksessa korostuu opiskelijan aiempien kokemusten, tietojen ja taitojen huomioiminen. Aikuiselle oppijalle on tärkeää opittavan asian merkityksellisyys ja yhteys hänen omiin tavoitteisiinsa sekä yhteiskuntaan ja työelämään. 
 
Oppimisprosessissa opiskelija rakentaa tietoa aikaisemman osaamisensa pohjalle, suhteuttaa uutta tietoa olemassa olevaan tietoperustaansa ja samalla muovaa sitä uudelleen. Tiedon rakentaminen on jäsentämistä, valintaa ja vertailemista sekä sen tulkintaa, kriittistä arviointia ja soveltamista uusissa tilanteissa.


Oppimisessa kielen merkitys on keskeinen, koska sen avulla rakennetaan ja muovataan tietoperustaa. Kieli ei ole vain oppimisen väline ja kohde, vaan sillä luodaan merkityksiä ja todellisuutta koskevaa tietoa. Kielitietoinen opetus tukee monikielisten opiskelijoiden erilaisia oppimisprosesseja.

Kommentit lukuun 1 Kotoutumiskoulutuksen tehtävä ja arvoperusta

Kansanopistoyhdistys pitää kotoutumiskoulutuksen arvoperustaa hyvänä ja yhdistys yhtyy näihin julkilausuttuihin arvoihin. Oppimiskäsityksessä ja oppimisprosessissa olisi tärkeää huomioida myös mahdollinen aiempien opiskelu- ja toimintatapojen poisoppimisen tarve.

2. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö

Kotoutumiskoulutuksen järjestäjät laativat oman opetussuunnitelmansa näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaan. 

2.1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
 
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa on paikallisia ja alueellisia painotuksia.  Kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja sisällöt muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita, keskeisiä sisältöjä ja opiskelijan oppimisen arviointia koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä.
 
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa päätetään järjestäjän opetus- ja ohjaustyöstä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon paikallinen elinkeinorakenne ja koulutustarjonta sekä järjestäjän toimintaympäristö, paikalliset osaamisvahvuudet ja erityisresurssit. Koulutuspaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, historia, kieliolosuhteet sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun merkityksellisyyttä ja vahvistaa yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan.  
 
Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman laadinnassa on suositeltavaa tehdä yhteistyötä henkilöstön sekä alueellisten ja paikallisten kotoutumisen edistämisestä vastaavien toimijoiden kanssa. Opetussuunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden näkemyksiä. Yhteistyötä opetussuunnitelman laatimisessa voidaan tehdä muiden koulutuksen järjestäjien, alueen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelmaa laatiessaan koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon toiminta-alueensa kotouttamisohjelma ja mahdollinen aikaisemmista kotoutumiskoulutuksista saatu palaute. Yhteistyöllä eri tahojen kanssa pyritään varmistamaan kotoutumiskoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät oppimisyhteisön toimintakulttuuria, tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä monipuolistavat vuorovaikutusta koulutuksen järjestäjän sisällä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. 
 
Koulutuksen järjestäjä varmistaa opetussuunnitelmansa ajantasaisuuden ja päivityksen tarvittaessa. 
Kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan.
 
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa tarkennetaan seuraavat seikat paikallisin tai alueellisin painotuksin: 

  • koulutuksen järjestämisen alueelliset tai paikalliset lähtökohdat ja kohderyhmä
  • oppimisympäristöt, työtavat ja toimintakulttuuri
  • koulutuksen osa-alueiden integrointi 
  • opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta 
  • alkukartoituksen ja lähtötason arvioinnin huomioiminen opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa  
  • aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
  • kieli- ja viestintäosaamisen, työelämä- ja yhteiskuntaosaamisen sekä tarjottavien valinnaisten opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt  
  • laaja-alaisen osaamisen sisällöt osana koulutusta
  • opiskelijan ohjaus ja tuki sekä ohjaus- ja tukihenkilöstön työnjako, opetuksen eriyttäminen
  • opiskelijan arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt koulutuksen aikana ja päättyessä 
  • työelämäyhteistyö, mukaan lukien työssäoppimisjaksojen järjestäminen
  • yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa  
  • verkko-opiskelun ja itsenäisen opiskelun käytänteet 
  • oman toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi sekä opiskelijoita osallistavien menetelmien hyödyntämien


Lisäksi koulutuksen järjestäjällä tulee olla seuraavat lakisääteiset suunnitelmat, jotka voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa:

  • tasa-arvosuunnitelma (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1329/2014 5 a §)
  • yhdenvertaisuussuunnitelma (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 6 §)  

 

2.2 Koulutuksen järjestäjän ohjaussuunnitelma
 
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelma toimii ohjauksen toteuttamisen työvälineenä sekä tukee ohjaustyön arviointia ja kehittämistä. Hyvin laadittu ohjaussuunnitelma varmistaa ohjauksen laadun ja jatkuvuuden sekä tekee ohjaustoiminnan näkyväksi. Ohjaussuunnitelmassa otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma(t). 
 
Ohjaussuunnitelmassa tulee kuvata 

  • ohjauksen tehtävät ja tavoitteet 
  • ohjauksen järjestämisen muodot; ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat, aikataulut  
  • ohjausta antavan henkilöstön tehtävät ja työnjako   
  • kotoutumiskoulutuksen aikainen ohjausyhteistyö ja keskeiset yhteistyötahot 
  • ohjaus nivelvaiheissa: yhteistyö opiskelijan koulutukseen ohjaavan tahon kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen 
  • ohjaustoiminnan arvioinnin toteuttaminen.

Kommentit lukuun 2 Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö

Ei huomioitavaa.

3. Koulutuksen laajuus ja toteuttaminen

Kotoutumiskoulutuksen enimmäislaajuus on 80 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin keskimääräistä työpanosta, johon tulee sisältyä riittävä määrä opetusta opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin nähden. Yhden opintopisteen suorittamisen vaatima työmäärä voi vaihdella riippuen opiskelijan kielellisistä ja koulutuksellisista valmiuksista. Koulutus kestää pääsääntöisesti yhden vuoden. Opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti koulutus voi olla laajempikin tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos opiskelijan täytyy perustelluista syistä kerrata osa koulutuksesta. Opiskelija voi osallistua kotoutumiskoulutukseen myös lyhyemmän ajan omien tavoitteidensa ja osaamistarpeidensa mukaisesti ja siirtyä joustavasti muuhun koulutukseen tai työelämään. Koulutuksen osan kertaamisesta ja siirtymisestä jatkokoulutukseen sovitaan kotoutumissuunnitelman laativan tahon kanssa. Myös jollekin ryhmälle voi olla tarkoituksenmukaisempaa tarjota lyhyempää koulutusta, mikäli opiskelijoiden valmiudet antavat tähän edellytyksiä. Kotoutumiskoulutuksen yksilölliseen kestoon voivat vaikuttaa myös alueen muu koulutustarjonta, muu palvelutarjonta sekä työllisyystilanne.
 
Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen/ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon, joka eurooppalaisessa kielitaidon viitekehyksessä vastaa taitotasoa B1.1 (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 20 §). Koulutuksen aikana saavutettava kielitaitotaso voi kuitenkin ylittää tai alittaa tämän tavoitteen, koska opiskelijan kielitaitoprofiili on yksilöllinen ja luonteeltaan dynaaminen. Koulutuksen aikana opiskelijaa tuetaan kielitaitotavoitteen saavuttamisessa yksilölliset valmiudet huomioon ottaen ja luodaan kielitaidon kehittämiselle ja ylläpitämiselle myös pitkän aikavälin tavoitteet. 
 
Kotoutumiskoulutuksen tulee sisältää seuraavat osa-alueet, joita toteutetaan toisiaan tukevina kokonaisuuksina (kuvio 1). Niiden ohjeelliset opintopistemäärät ovat seuraavat: 

  • kieli- ja viestintäosaaminen                                           40–50 opintopistettä
  • yhteiskunta- ja työelämäosaaminen                              20–30 opintopistettä,

      josta vähintään                                                               8 opintopistettä työssäoppimista

  • ohjaus                                                                             7 opintopistettä

 

Kuvio 1. Kotoutumiskoulutuksen laajuus ja osa-alueet (ks. liite 1)
 
Koulutukseen tulee sisällyttää yksi tai useampia työssäoppimisjaksoja, joiden yhteinen laajuus on vähintään 8 opintopistettä. Lisäksi opiskelijalle tarjotaan valinnaisia opintoja.
 
Kotoutumiskoulutus voidaan jakaa moduuleihin, joiden kesto voi vaihdella. Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä alueellinen koulutustarjonta ja työmarkkinatilanne. Opetusryhmiä voidaan muodostaa koulutuksen tarpeen ja opiskelijamäärän mukaan eri tavoin. Muodostamisessa tulee huomioida opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja erilainen etenemisvauhti opinnoissa. Koulutusta voidaan organisoida opiskelijoiden yksilölliset valmiudet huomioiden esimerkiksi seuraavien polkujen mukaisesti:
 

  • peruspolku opiskelijoille, joilla on perusopiskeluvalmiudet, toiminnallinen luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin ja yleensä kokemusta jonkin vieraan kielen opiskelusta, tavoitteena on työllistyminen tai ammatillinen koulutus
  • hitaasti etenevien polku opiskelijoille, joilla on puutteita opiskeluvalmiuksissa tai oppimisen kannalta haastava elämäntilanne, tyydyttävä luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin, tavoitteena on työllistyminen tai ammatillinen koulutus
  • nopeasti etenevien polku opiskelijoille, joiden luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin on sujuva, joilla on kokemusta vieraan kielen opiskelusta, joilla on erinomaiset opiskelutaidot ja valmiudet itsenäiseen ja oma-aloitteeseen opiskeluun sekä usein korkeakoulutus tai kokemusta akateemisesta opiskelusta, tavoitteena on työllistyminen esimerkiksi akateemiseen ammattiin tai oman alan täydennyskoulutus.

 
Opintopolut voivat olla intensiteetiltään, etenemisvauhdiltaan ja painotuksiltaan erilaisia. Menetelmät, työtavat ja muut pedagogiset ratkaisut tehdään opintopolulle ja ryhmälle tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulutuksen toteuttamisessa huomioidaan, että erilaiset opiskelijat saavuttavat kotoutumiskoulutuksen aikana erilaisia tuloksia. Hitaammin eteneville opiskelijoille tulisi pääsääntöisesti tarjota koulutusta enimmäislaajuudessa. Kotoutumiskoulutuksen aikana opiskelija voi tarvittaessa vaihtaa opintopolkuaan. Vaihtamisesta päätetään opiskelijan ja kouluttajan ohjauskeskustelujen perusteella ja yhteistyössä kotoutumissuunnitelman laativan tahon kanssa. 
 
Koulutuksen järjestämisessä tulee huomioida opiskelijoiden heterogeenisyys ja opetuksen eriyttäminen. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla koulutuksessa korostuu kielitaidon ja perustaitojen vahvistaminen, kun taas toisten kohdalla tuetaan esimerkiksi pääsyä omaa ammattia vastaavaan työhön Suomessa. Kaikkien osalta koulutukseen sisältyy kuitenkin työnhaun ohjausta. Myös opiskelijoiden sijoittuminen kotoutumiskoulutuksen jälkeen on moninaista. Koulutusta voidaan nivoa esimerkiksi osa-aikatyöhön, jos opiskelija työllistyy kotoutumiskoulutuksen aikana. Osana kotoutumiskoulutusta voi olla myös opiskelijan aiempaan tai uuteen ammattiin orientoivaa sisältöä tai kuntouttavaa sisältöä.
 
Kotoutumiskoulutuksessa voidaan erityisesti kaksikielisillä alueilla tarjota toisen kotimaisen kielen opintoja valinnaisina opintoina. Opiskelijoiden tarpeiden mukaan toisen kielen opintoja voitaisiin sisällyttää esimerkiksi koulutuksen loppupään moduuleihin huomioiden esimerkiksi työllistymiseen ja arjen sujuvuuteen liittyvät tarpeet kaksikielisessä ympäristössä.  
 
Koulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista. Koulutus sisältää ammatillisten ja muiden työelämässä tarvittavien valmiuksien opetusta, urasuunnittelua ja ohjausta jatko-opintoihin, työllistymistä edistäviin palveluihin tai työmarkkinoille. Koulutukseen voidaan liittää myös kuntoutuksen tarpeen selvittämistä ja kuntoutusta.
 

3.1 Toimintakulttuuri, oppimisympäristöt ja työtavat
 
Toimintakulttuuri
 
Kotoutumiskoulutuksen arvoperustaa toteutetaan koulutuksenjärjestäjän toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää kaikki koulutuksen järjestäjän toimintatavat, käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutuksen laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteistyötasolla. Kotoutumiskoulutuksen erityispiirteenä on kielten ja kulttuurien moninaisuus. Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjältä yhteisön monimuotoisuuden tiedostamista ja moniarvoisuutta tukeviin toimintatapoihin ja käytänteisiin sitoutumista. 
 
Oppiva yhteisö keskustelee kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärtää kielen keskeisen merkityksen oppimisessa, vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja identiteetin rakentumisessa sekä yhteiskuntaan integroitumisessa ja kotoutumisessa.  Kielitietoisessa yhteisössä jokainen työntekijä, erityisesti opettaja, on kielellinen malli ja myös opettamansa sisältöalueen kielen opettaja. Eri kielten käyttö rinnakkain oppilaitoksen arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Myös jokaisella aihealueella on oma kielensä, tekstikäytänteensä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielenoppimista tukevassa oppimisympäristössä huomioidaan monikielisyys ja opiskelijoiden tarpeet mm. tukipalveluiden, kohtaamisten ja opasteiden osalta: kielellisesti saavutettavassa ympäristössä ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on mahdollista myös opiskelun alkuvaiheessa.
 
Kotoutumiskoulutuksen sisältöjen ja taitojen oppiminen tapahtuu ensisijaisesti suomen/ruotsin kielen avulla, mutta opetuksessa ja ohjauksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös muita opiskelijoiden ja opetushenkilöstön osaamia kieliä. Koska kieli on keskeinen oppimisen väline, sitä tulee tietoisesti ja tavoitteellisesti opettaa osana kaikkia kotoutumiskoulutuksen sisältöjä. Kielitietoinen opettaja havainnoi kieltä ja kielenkäyttöä eri tilanteissa sekä tukee kielellisten ja sisällöllisten taitojen kehittymistä limittäin. Kielitietoisessa opetuksessa kieli- ja sisältöopinnot integroidaan toisiinsa. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan opettajien yhteistyönä niin, että opiskelijat saavat kaikissa aihealueissa myös tarvitsemaansa kielellistä tukea. Kielitietoisuus merkitseekin sitä, että kielen merkitys opetuksessa, oppimisessa ja koulutuksen järjestäjän toiminnassa tunnistetaan. Keskeistä on siis kielitietoisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja kehittäminen. Opetuksessa kielitietoisuus tarkoittaa myös sellaisia työtapoja, jotka vahvistavat opiskelijoiden tietorakenteita sekä tukevat tekstilajien tunnistamista ja sosiaalistumista erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin.
  
Oppimisympäristöt
 
Kotoutumiskoulutuksen oppimisympäristöjen ja käytettävien työtapojen tulee olla sellaisia, että ne tukevat aikaisempiin kokemuksiin pohjautuvaa tiedonrakentumista ja auttavat oppimaan tavoitteiden saavuttamista edistäviä strategioita. Koulutuksessa korostetaan oppimisen yhteisöllisyyttä, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta sekä verkostoissa toimimista. Opetuksessa tulee hyödyntää monipuolisesti luokkahuoneen ja oppilaitoksen ulkopuolella olevia autenttisia oppimisympäristöjä, ja tätä kautta rohkaista opiskelijaa käyttämään kieltä omassa arjessaan. Myös verkko-oppimisympäristöjen käyttäminen kannustaa itseohjautuvuuteen, ja sen avulla voidaan tukea eriyttämistä.
 
Oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuus opiskelijan omien konkreettisten ja realististen tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuraaminen henkilökohtaistavat oppimista, lisäävät opiskelijan motivaatiota ja oppimisen merkityksellisyyttä sekä kehittävät opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja. Oppimisympäristön tulee myös antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja.      
 
Opiskelutilojen ja -välineiden on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Opiskelijoita tulee perehdyttää tiedonhaun menetelmiin sekä ohjata käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa. Koulutusta voidaan järjestää harkinnan mukaan osittain tai kokonaan verkko-opetuksena. Fyysisen ja teknisen oppimisympäristön lisäksi koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuksen järjestäjän johtamiskulttuuriin, kouluttajien ja opiskelijoiden motivaatioon ja sitoutumiseen, yhteisön jäsenten vaikuttamismahdollisuuksiin ja yhteistyön tekemisen tapoihin.
 
Työtavat 
 
Opetuksessa ja opiskelussa käytetään oppimisen yhteisöllisyyttä painottavia ja kielitietoisia työtapoja. Opettajan ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutteisuus sekä erilaisissa ryhmissä toimimisen oppiminen on keskeistä. Se edistää erilaisten näkemysten ja kokemusten ymmärtämistä ja valmentaa opiskelijoita myös työelämään. Työtavat tukevat itseohjautuvuutta, vastuun ottamista ja arviointiosaamisen vahvistumista. Ne myös kehittävät vertais- ja itsearvioinnin taitoja ja oman toiminnan arviointia suhteessa toisiin ihmisiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Opettaja aktivoi yhteistyöhön, toiminnallisuuteen sekä oppimistavoitteiden saavuttamiseen.  
 
Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Joidenkin työtapojen käyttäminen voi myös edellyttää harjaantumista tai poisoppimista totutuista tavoista työskennellä. Opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioidaan opetusta eriyttämällä. Eriyttämisen avulla opiskelijalle pyritään löytämään sellaisia opiskelun tapoja, joiden avulla hän voi edetä opinnoissaan tavoitteidensa mukaisesti. Eriyttäminen auttaa opiskelijaa tunnistamaan vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä opiskelussa sekä vahvistamaan taitoja, joiden avulla hän edistyy opinnoissaan ja saavuttaa tavoitteitaan. Eriyttäminen palvelee sekä tukea tarvitsevia että opinnoissaan nopeammin eteneviä opiskelijoita. Eriyttämisessä hyödynnetään erilaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijan oppimista. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetuksen sisältöihin, opetusmenetelmiin, toimintatapoihin, opetusmateriaaleihin, oppimisympäristöihin ja tehtävien määrään sekä käytettävissä olevaan aikaan. Opiskelija voidaan ohjata myös hyödyntämään koulutuksen ulkopuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi harrastus- tai vapaaehtois- ja mentoritoiminnasta.  
 
Työtapoja voidaan muokata osallistavammiksi esimerkiksi tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä opiskelijoita joustavasti ja hyödyntämällä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Opiskelijaa ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opiskelijat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. 
 

3.2 Yhteistyö muiden kotoutumista tukevien toimijoiden kanssa
 
Kotoutumiskoulutuksen järjestäjä tekee laajaa ja monipuolista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö edistää kotoutumista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelijat saavat valmiuksia ja motivaatiota kotoutumiseen, kun taas yhteistyötä tekevät toimijat osaavat tarjota palveluitaan ja toimintaansa kotoutumiskoulutuksen opiskelijoille ja muokata niitä heidän tarpeisiinsa sopiviksi ja vastaanottaviksi. 
 
Yhteistyön tavoitteena on edistää opiskelijoiden tutustumista eri toimijoihin (esimerkiksi työnantajat, ammatilliset verkostot, yrittäjyyttä tukevat verkostot ja palvelut, koulutuksen järjestäjät, julkiset palvelut, kolmas sektori) sekä omaan lähiympäristöön, paikkakuntaan ja asuinseutuun. Yhteistyö auttaa opiskelijoita löytämään autenttisia tilanteita opitun kielitaidon käyttämiseen ja uuden oppimiseen. Lisäksi yhteistyö monipuolistaa opintotarjontaa, oppimisympäristöjä ja työtapoja. 
 
Kotoutumiskoulutuksen yhteistyösisältöihin kuuluu esimerkiksi tutustumiskäyntejä yrityksissä ja työpaikoilla sekä osallistumista kolmannen sektorin toimintaan. Opiskelijaryhmissä voi käydä vierailijoita ja opiskelijoille voi tarjota mahdollisuus suorittaa valinnaisia yhteistyötahojen tarjoamia opintoja. Erityisosaamista vaativia aiheita on syytä käsitellä yhteistyössä vierailevien asiantuntijoiden kanssa. Vierailevien asiantuntijoiden järjestämiä tilaisuuksia voidaan tarjota eri kielillä ja räätälöidä erilaisten opiskelijaryhmien tarpeiden mukaan.
 
Yhteistyön mallit ja käytänteet kuvataan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa. Ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä hyödynnetään koulutuksenjärjestäjän yleisiä yhteistyömalleja- ja verkostoja. Jos kotoutumiskoulutuksen järjestäjällä on muutakin koulutustarjontaa, kotoutumiskoulutuksen opiskelijoita tutustutetaan organisaation tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa kuvataan myös mahdollisten hankittavien koulutusosioiden toteuttajat, kuten työelämän sertifikaattien kouluttajat sekä yleisten kielitutkintojen järjestäjät. 

Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on löytää opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja työpaikkoja. Yhteistyön kautta opiskelija voi tutustua alueen työnantajiin, työllistäviin aloihin, yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään. Tavoitteena on myös vahvistaa työnantajien valmiuksia vastaanottaa, ohjata ja perehdyttää työelämään henkilöitä, jotka voivat vielä työssään tarvita mm. kielellistä tukea.  
 
Jos koulutusta järjestetään niin, että opiskelijat asuvat laajalla alueella, monialaista yhteistyötä tehdään soveltuvin osin. Yhteistyötä voidaan tehdä myös verkon välityksellä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kommentit lukuun 3 Koulutuksen laajuus ja toteuttaminen

”Kotoutumiskoulutuksen enimmäislaajuus on 80 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin keskimääräistä työpanosta, johon tulee sisältyä riittävä määrä opetusta opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin nähden.”

Opetussuunnitelma antaa hyvin laajat henkilökohtaistamisen mahdollisuudet, joka sinänsä on hyvä asia. Haasteena on riittävän opetuksen määrän määrittely ja kuinka oppilaitoksen osalta rahoitus määrittyy, jos opetusvelvoitetta ei ole määritelty. Vaarana voi olla, että käytännöt kotoutumiskoulutuksen toteuttamisesta tulevat yhä enemmän vaihtelemaan sen mukaan, minkä kotoutumissuunnitelman laativan tahon piirissä koulutusta toteutetaan.

”Koulutus kestää pääsääntöisesti yhden vuoden

Lähtökohtaisesti 80 opintopisteen laajuus on hyvä. Opintopisteiden vaatiman keskimääräisen työmäärän ja koulutuksen keston (yksi vuosi) välillä on kuitenkin ristiriita tai vähintäänkin haaste. Vuoden koulutuksessa opiskelua kertyisi lähes 42 tuntia jokaiselta viikolta. Käytännössä opiskelija joutuisi tekemään vuodessa 54 kpl neljänkymmenen tunnin viikkoa suorittaakseen 80 osp à 27 h. Tällainen opiskelumäärä toteutuu hyvin harvan maahanmuuttajan kohdalla, eikä sitä voida pitää realistisena tai työmäärältään kestävänä tavoitteena.

Peilaten koulutuksen tavoitteita, sisältöjä ja arvioinnin kohteita, ”hitaasti etenevillä” kuluu helposti kaksi vuotta koulutuksen suorittamiseen.

”Koulutuksen osan kertaamisesta ja siirtymisestä jatkokoulutukseen sovitaan kotoutumissuunnitelman laativan tahon kanssa.

Koulutuksen kertaamisesta tai siirtymisestä eteenpäin tulisi sopia yhdessä kotoutumissuunnitelman laativan tahon, koulutuksen tuottajan ja maahanmuuttajan kanssa.

”Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen/ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon, joka eurooppalaisessa kielitaidon viitekehyksessä vastaa taitotasoa B1.1

Tavoitteena B 1.1 kielitaidon saavuttaminen vuoden kotoutumiskoulutuksen ei pääosalla opiskelijoita vastaa todellisuutta. Kielitaitotavoite B1.1 on 80 % osallistujista epärealistinen. Ns. nopean polun tavoitteena tämä voi olla, mutta ns. hitaan polun tavoitteeksi ei tulisi asettaa kielitaitotavoitetta, joka ei ole realistinen ja saavutettavissa.

4. Arviointi kotoutumiskoulutuksessa

Opiskelijan oppimisen edistymistä ja osaamista arvioidaan sekä koulutuksen aikana (formatiivinen arviointi) että sen päättyessä (summatiivinen arviointi). Formatiivisella arvioinnilla kuvataan opiskelijan edistymistä suhteessa hänen henkilökohtaisiin oppimisen tavoitteisiinsa. Formatiivinen arviointi on tärkeä osa opiskelijan ja opettajan vuorovaikutusta. Opintojen aikainen palaute sekä opettajan tuella tehty itsearviointi ja vertaispalaute auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään oppimisen tavoitteiden suuntaisesti. Summatiivisen arvioinnin tarkoituksena on kuvata oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.  
 
Kieli- ja viestintäosaamista arvioidaan kielitaitotasoilla A1.2-A1.3, A2.1-A2.2 ja B1.1-B1.2. Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen arvioinnissa käytetään opiskelijan osaamista kuvaavaa arviointiasteikkoa. Yhteiskunta- ja työelämäosaamiseen liittyvä työssäoppimisjakso arvioidaan asteikolla suoritettu/ei suoritettu. Mahdollisia valinnaisia opintoja ei arvioida. 
 
4.1 Arvioinnin tehtävä ja tavoitteet 
  
Arviointi on jatkuva prosessi, joka kestää koko kotoutumiskoulutuksen ajan. Sen tulee olla oppimista tukevaa, monipuolista ja tarkoituksenmukaisin menetelmin toteutettua. Arvioinnin avulla opiskelija voi muodostaa realistisen käsityksen omasta osaamisestaan ja kehittää oppimaan oppimisen taitojaan. Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle kannustavaa ja ohjaavaa palautetta ja tukea hänen yksilöllistä oppimistaan. Arvioinnin avulla saatu tieto auttaa myös opettajia suuntaamaan opetustaan opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi ohjaava arviointi ja arviointipalautteen antaminen on tärkeää seuraavaan moduuliin tai toiselle polulle siirryttäessä. 
  
Hyvä arviointi osallistaa oppijan. Se on linjassa oppimistavoitteiden ja toiminnallisen kielitaitokäsityksen kanssa. Opiskelijalla tulee olla koulutuksen aikana erilaisia mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja tapoja osoittaa oppimistaan ja osaamistaan.  Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt tulee ottaa arviointikäytänteissä huomioon. Arviointi toimii myös tärkeänä välineenä opiskelijan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Arviointiin osallistuvat kaikki opiskelijaa opettavat ja ohjaavat yhteistyössä. 
    
Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät kiteytyvät koulutuksen järjestäjän arviointikulttuurissa. Arviointikulttuurilla tarkoitetaan niitä arvoja, normeja ja käytänteitä, jotka ilmenevät arviointiperusteissa ja joita sovelletaan yhteisessä arviointityöskentelyssä. Arviointiperusteiden selvittämisellä parannetaan arvioinnin läpinäkyvyyttä. Opiskelijan tulee saada tietää, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen edistymistään arvioidaan. 
 
  
4.2 Kotoutumiskoulutuksen aikainen arviointi  
  
Opintojen aikaisen arvioinnin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämään motivaatiotaan ja työskentelyään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Itsearvioinnin ja työskentelyn arvioinnin kehittymistä tuetaan. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kotoutumiskoulutuksen yleisiin ja opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin sekä keskeisiin sisältöihin.    
  
Arvioinnissa käytetään monipuolisia ja opiskelijoiden taustan ja osaamisen huomioon ottavia joustavia menetelmiä siten, että jokainen voi osoittaa osaamisensa. Menetelmät valitaan arvioinnin tehtävien ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia asetettuja tavoitteita. Arviointipalautetta annetaan sekä yksilöllisesti että ryhmälle yhteisesti.  
   
Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle säännöllisesti suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Suunniteltujen arviointitilanteiden lisäksi opiskelija saa välitöntä palautetta opiskelutilanteissa opettajalta ja muilta opiskelijoilta. Näin opiskelija saa tukea voidakseen hahmottaa oppimistaan ja edistymistään. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja ne otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä ja oppimisen tukemisessa.  
  

4.3 Arviointi kotoutumiskoulutuksen päättyessä
  
Kotoutumiskoulutuksen päättyessä opiskelijoita arvioidaan suhteessa koko koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee kohdistua opiskelijan yleiseen edistymiseen sekä koulutuksen eri osa-alueiden tavoitteiden saavuttamiseen.


4.4 Todistus ja siihen merkittävät tiedot
 
Kotoutumiskoulutuksesta annetaan koulutuksen päättyessä todistus. Todistukseen tulee merkitä seuraavat tiedot:  

  • koulutusorganisaation nimi sekä mahdollinen oppilaitoksen nimi  
  • opiskelijan nimi ja syntymäaika  
  • koulutuksen nimi ja laajuus sekä opiskelijan suorittamien koulutuksen osa-alueiden laajuus (opintopisteiden määrä/päivien ja oppituntien määrä)   
  • työssäoppimisjakson/jaksojen laajuus ja suorituspaikka/paikat
  • todistuksen antopäivä  
  • koulutusorganisaation/oppilaitoksen leima
  • mahdolliset lisätiedot (esimerkiksi suositus seuraavaksi koulutukseksi)  
  • allekirjoitukset 
  • tieto siitä, että kotoutumiskoulutus on toteutettu Opetushallituksen laatimien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (Opetushallituksen määräys XX/XX).

 
Todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaitotaso opetussuunnitelman perusteissa kuvatuilla kielitaidon osa-alueilla (suullinen ja kirjallinen vastaanottaminen, suullinen ja kirjallinen tuottaminen sekä vuorovaikutus ja mediaatio).
 
Todistukseen merkitään opiskelijan yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältökokonaisuuksista saamat arvosanat. Yhteiskunta- ja työelämäosaamiseen liittyvä työssäoppimisjakso arvioidaan asteikolla suoritettu/ei suoritettu.

Opiskelija saa työssäoppimispaikasta työtodistuksen, jossa on opetussuunnitelman perusteiden mallin mukaiset asiat.
 
Opiskelijan suorittamien valinnaisten opintojen nimet ja laajuudet merkitään todistukseen.

Kommentit lukuun 4 Arviointi kotoutumiskoulutuksessa

Formatiivisen arvioinnin ja siihen opettamisen tärkeys on merkittävää. Yhdistys haluaa tuoda esille, että kielitaidon arvioinnin koulutuksen päättyessä tulisi pohjautua standardoituun testiin. Tällä hetkellä kotoutumiskoulutuksen järjestäjien antamissa kielitaitotasoarvioinneissa on erittäin paljon vaihtelua eikä niitä voida pitää erityisen luotettavina tai vertailukelpoisina.

”Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen arvioinnissa käytetään opiskelijan osaamista kuvaavaa arviointiasteikkoa.”

Asteikko tulisi määritellä niin, että se on samanlainen kaikissa kotoutumiskoulutuksissa, jotta opiskelijoiden saamat todistukset olisivat yhdenmukaisia riippumatta siitä, missä koulutukseen on osallistuttu.

Mahdollisia valinnaisia opintoja ei arvioida.” 

Todistuksiin olisi kuitenkin hyvä kirjata valinnaisten aineiden nimet ja laajuudet.

”Opiskelija saa työssäoppimispaikasta työtodistuksen, jossa on opetussuunnitelman perusteiden mallin mukaiset asiat.”

On hyvä, että työssäoppimispaikasta annettavalle työtodistukselle on laadittu yhtenäinen pohja.

5. Kotoutumiskoulutuksen osa-alueiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt

Koulutuksen osa-alueet muodostavat toisiinsa kietoutuvan jatkumon tietoja ja taitoja, oppimisen tapoja ja strategioita, tiedon välittämistä ja vuorovaikutusta. Käsiteltävät aiheet kertautuvat koulutuksen aikana spiraalimaisesti siten, että kieli- ja viestintäosaamisen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisällöt tukevat toisiaan (kuvio 2).

Kuvio 2. Kieli- ja viestintäosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen jatkumo (liite2).

Arjen keskeisimpien ja merkittävimpien kielenkäyttötilanteiden tasosta edetään yleisempään tasoon, vaativampiin kielenkäyttötilanteisiin ja abstraktimpien yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn. Myös oppimaan oppimisen taidot ja opiskelutaidot kehittyvät ja opiskelijan itseohjautuvuus vahvistuu. Koulutuksen edetessä opiskelijan tiedot ja taidot syvenevät ja laajenevat ja toiminta eri tilanteissa monipuolistuu.

Kieli- ja viestintäosaamisen opetuksessa painottuvat kielelliset ja viestintään liittyvät tavoitteet, yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opetuksessa puolestaan tiedolliset ja taidolliset tavoitteet. Opettajien yhteistyö on kotoutumiskoulutuksessa keskeistä, jotta voidaan luoda opiskelijan kotoutumisen kannalta mielekkäitä oppimiskokemuksia ja vahvistaa tietomäärän kasvamista ja vahvistumista sekä taitojen kehitystä.

Kotoutumiskoulutuksessa tunnistetaan aikaisemmin hankittua osaamista, ja koulutukseen sisältyy ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Koulutus auttaa siten opiskelijaa jäsentämään omaa koulutuspolkuaan ja elämänsuunnitelmiaan. Opiskelija tutustuu suomalaiseen koulutusjärjestelmään, osaa asemoida itsensä siihen ja tietää, miten aiemmin hankittu osaaminen ja koulutus voidaan tunnustaa. Kotoutumislain mukaisesti koulutuksessa voidaan antaa lisäksi muuta opetusta ja ohjausta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä muita yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Opiskelija osaa hakeutua jatkokoulutukseen, töihin ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

Myös kulttuuri-identiteettiin liittyvän moninaisuuden ja muuntuvuuden ymmärtäminen nähdään kotoutumiskoulutuksen aikana yhtenä keskeisenä tavoitteena: yksilön identiteetin kerroksellisuutta, kulttuurisesti moninaisten sosiaalisten verkostojen muodostumista sekä osallisuuden ja ryhmään kuulumisen prosessia tuetaan läpi koko koulutuksen.

Opiskelija asettaa itse henkilökohtaisia tavoitteita, ja häntä tuetaan ja ohjataan tavoitteiden asettelussa ja niiden saavuttamisessa. Koulutus pyritään järjestämään joustavasti siten, että se antaa mahdollisuuden henkilökohtaisen opintopolun rakentamiseen.

Kommentit luvun 5 Kotoutumiskoulutuksen osa-alueiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, alkuosa

Ei huomioitavaa.

5.1 Laaja-alainen osaaminen kotoutumiskoulutuksessa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan oppimisen ja osaamisen perustana olevia kognitiivisia taitoja, metataitoja sekä muita taitoja, joita opiskelija tarvitsee arjessaan, opiskelussaan, yhteiskunnassa ja työelämässä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on tukea opiskelijan ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen alueet ilmentävät osaltaan myös kotoutumiskoulutuksen arvoperustaa, koulutuksen tehtävää ja koulutuksen yleisiä tavoitteita.
Kotoutumiskoulutuksen laaja-alaisen osaamisen alueet ja niiden arviointi kytketään kieli- ja viestintäosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen tavoitteisiin ja sisältöjen opetukseen sekä arviointiin. Koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon laaja-alaisen osaamisen koulutuksen toteuttamisessa. Laaja-alainen osaaminen koostuu seuraavista alueista: 


Opiskelutaidot ja oppimaan oppimisen taidot
Opiskelija osaa hankkia tietoa sekä tuottaa, jäsentää, arvioida ja soveltaa sitä. Hän osaa ottaa vastuuta opinnoistaan ja suunnitella niitä realistisesti ja tavoitteellisesti. Hän tunnistaa ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisia ja monipuolisia oppimistapoja ja -strategioita ja tiedostaa niiden vaikutuksen oppimiseen. Hän ymmärtää vertaisryhmän ja muun lähipiirin merkityksen oppimisen ja opiskelun tukena.

Monilukutaito
Opiskelija osaa tulkita ja tuottaa erilaisia viestejä sekä harjaantuu toimimaan erilaisten tekstien kanssa. Tekstillä tarkoitetaan laajasti sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä, jotka sisältävät erilaisia kielimuotoja arkikielestä opiskelun kieleen ja eri tiedonalojen käsitteelliseen kieleen. Luku- ja kirjoitustaidon ohella opiskelija kehittää kuvanlukutaitoaan ja medialukutaitoaan. Lisäksi hän osaa hankkia, käyttää ja tulkita numeerisia tietoja sekä hallitsee sellaiset numeeriset perustaidot, jotka ovat keskeisiä arjen hallinnan, kommunikaation sekä opintojen etenemisen kannalta.
 
Digitaidot  
Opiskelija osaa käyttää tietokonetta, älypuhelinta ja muita mobiililaitteita tiedonhankinnan ja tekstien kääntämisen, työnhaun, koulutukseen haun ja vuorovaikutuksen apuvälineenä. Hän osaa toimia vastuullisesti sosiaalisessa mediassa sekä käyttää digitaalisia palveluita asioidessaan viranomaisten ja muiden sähköisiä asiointia edellyttävien palveluntarjoajien kanssa.  
 
Vuorovaikutustaidot
Opiskelija pyrkii toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja rakentavasti. Hän oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten näkemyksiä ja tuomaan omia näkökulmiaan esille yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä kehittää empatiakykyään. Opiskelija osaa käyttää viestinnässä eri kieliä asianmukaisesti ja toimivasti. Opiskelija osaa viestiä asianmukaisesti myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla.
 
Hyvinvointitaidot
Opiskelija ymmärtää terveyden ja terveellisten elämäntapojen merkityksen. Hän vaalii fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Opiskelija omaksuu hyvinvointiaan tukevia toimintatapoja sekä tunnistaa niitä edistäviä yhteisöjä. Hän osaa suunnitella omaa ajankäyttöään siten, että opiskelu ja vapaa-aika vuorottelevat tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija osaa hakea tietoa, apua ja tukea oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen sekä hakeutua tarvittaessa hyvinvoinnin ja terveydenhuollon palveluihin.
 
Ympäristötaidot
Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen yhteiskunnalle ja maapallolle ja osaa toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää keskeisiä ympäristön muutoksia ja ihmisen toiminnan merkityksen niihin. Hän tuntee kestävän kehityksen tavoitteet ja ymmärtää ilmiöiden vaikutukset toisiinsa, mukaan lukien kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman. Opiskelija osaa toimia kestävää elämäntapaa tukien ja ottaa vastuuta ympäristöstä yhteistyössä muiden kanssa.
 
Kulttuuriset taidot
Opiskelija syventää tietojaan ja ymmärrystään omasta identiteetistään sekä opiskeluyhteisön ja yhteiskunnan kielellisestä, kulttuurisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta. Hän tiedostaa oman kotoutumisprosessinsa eri vaiheet ja osaa tarkastella omaa tilannettaan. Opiskelija kartuttaa kokemuksiaan kansainvälisyydestä omassa arjessaan ja opiskeluympäristössään sekä esimerkiksi vierailujen, kulttuuritapahtumien, verkostoyhteistyön tai muun yhteistyön kautta.

Kommentit lukuun 5.1 Laaja-alainen osaaminen kotoutumiskoulutuksessa

”Opiskelija osaa käyttää viestinnässä eri kieliä asianmukaisesti ja toimivasti.”

Lauseesta jää epäselväksi, mitä kieliä tarkoitetaan. Kotoutumiskoulutuksessa ei kuitenkaan edellytetä englannin kielen tai jonkin muun kielen osaamista. Lausetta tulisi täsmentää ja tarkentaa, tarkoitetaanko tässä kansalliskieliämme.

5.2 Kieli- ja viestintäosaaminen

Kieli- ja viestintäosaamisen opetus perustuu käsitykseen opiskelijasta toimijana, joka käyttää kieltä omiin viestintätarpeisiinsa ja toimii aktiivisesti oppimisprosessissaan. Kielitaito kehittyy erilaisissa kielenkäyttö- ja vuorovaikutustilanteissa, joten opetuksessa painottuvat keskustelu- ja vuorovaikutusstrategiat ja sosiolingvistiset taidot, kuten tilanteeseen sopivuus, kohteliaisuus ja eri rekistereiden hallinta. 
Kohdekielinen ympäristö antaa kieli- ja viestintäosaamisen harjoitteluun paljon mahdollisuuksia, joiden hyödyntämistä koulutus tukee. Koulutuksen aikana ohjataan opiskelijoita käyttämään kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös koulutuksen ulkopuolella vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Opiskelijaa kannustetaan itsenäiseen kieliympäristön havainnointiin ja suomen/ruotsin kielen käyttämiseen oman elämänsä kielenkäyttötilanteissa. Kohdekielisessä ympäristössä opiskelija oppii arvioimaan omia taitojaan ja kielenkäyttötarpeitaan. 
Kielitietoisuus läpäisee kotoutumiskoulutuksen opetuksen. Kieli- ja viestintäosaamisen opetuksessa kieltä opetetaan tietoisesti ja tavoitteellisesti osana eri sisältöalueiden opetusta. Sisältöalueiden käsittelyssä hyödynnetään limittäiskieleilyä eli opiskelijan omaa äidinkieltä ja/tai muita hänen käyttämiään kieliä. 
Kotoutumiskoulutuksessa opiskelijan tavoitteena on saavuttaa sellainen suomen/ruotsin kielen taito, joka on riittävä hänen urasuunnittelunsa tarpeisiin ja muihin tavoitteisiin, jotka määritellään henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Koulutuksen alussa kielitaidon lähtötaso arvioidaan tarvittaessa. Koulutuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa keskimäärin toimivan peruskielitaidon suomen/ruotsin kielessä. Kielitaitoprofiilit vaihtelevat yksilöllisesti, joten opiskelijan kielitaito voi joillakin kielitaidon osa-alueilla ylittää tai alittaa kotoutumiskoulutuksen tavoitetason. Tämä tulee huomioida opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteiden asettelussa. Myös opiskelijoiden opiskelutaidot ja oppimaan oppimisen valmiudet vaihtelevat. Koulutuksessa on huomioitava opiskelijaryhmän ja yksilöiden tarpeet tavoitteiden asettelussa ja sisältöjen painotuksissa. 
Kieli- ja viestintäosaamisen tavoitteet ja opiskelijan osaaminen kuvataan kielitaitotasoilla A1.2-A1.3, A2.1-A2.2 ja B1.1-B1.2. Sisällöt ja niihin liittyvät kielenkäyttötilanteet toistuvat ja syvenevät tasolta toiselle muodostaen jatkumon. Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sekä kieli- ja viestintäosaamisen sisällöt niveltyvät toisiinsa. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tarvitsemiaan kielellisiä valmiuksia myös opiskelu- ja työelämää varten. Myös opiskelijoiden oman alan ammattikielen kehittämisen valmiuksia harjoitellaan ja tuetaan koulutuksen aikana. Kieli- ja viestintäosaaminen kehittyy tasolta toiselle ja tarjoaa oppijalle yhä monipuolisempia ilmaisukeinoja. Seuraamalla opiskelijan osaamisen kuvausta tasolta toiselle saa yleiskuvan opetuksen sisältöjen syvenemisestä ja laajentumisesta ja koulutuskokonaisuuden tavoitteista.
 5.2.1 Keskeiset sisällöt 
Kieli- ja viestintäosaamisen sisällöt käsittelevät laajasti opiskelijan lähipiiriin, arkielämään ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Niiden opetukseen sisällytetään myös kielelliset konventiot, joiden avulla kustakin teemasta puhutaan.
Sisältöjen valinnassa huomioidaan myös keskeisiä ajankohtaisia ilmiöitä ja tapahtumia, mikä vahvistaa opiskelijan osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Autenttiset tilanteet ja materiaalit kannustavat kielen käyttämiseen oppimistilanteiden ulkopuolella ja koulutuksen päättymisen jälkeen. Kieli- ja viestintäosaamisen opetuksessa käsitellään seuraavia sisältöjä:

  • Oma lähipiiri, arkielämä ja hyvinvointi 
    • Asuminen, asumismuodot ja kodin turvallisuus 
    • Oman asuinalueen peruspalvelut: koulutus ja päivähoito, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, työllisyyspalvelut   
    • Muut tärkeät viranomaispalvelut, kuten pelastustoimi ja poliisi 
  • Yhteiskunnallinen osallisuus ja vaikuttaminen omassa kunnassa ja Suomessa
    • Kolmannen sektorin toiminta ja palvelut 
    • Vapaaehtoistyö ja harrastustoiminta 
  • Digitaaliset ja monikieliset mediat ja palvelut  
  • Kestävän kehityksen periaatteet, ympäristö ja luonto 

Kieli- ja viestintäosaamisen opetuksessa käsitellään työelämä- ja yhteiskuntaosaamisen sisältöjä niissä tarvittavan sanaston, kielellisten konventioiden ja vuorovaikutustilanteiden näkökulmasta. Käsiteltävien sisältöjen valinnassa on otettava huomioon myös ryhmän opiskelijoiden tarpeet ja tavoitteet.


 5.2.2 Tavoitteet ja opiskelijan osaaminen

Kieli- ja viestintäosaamisen tavoitteiden pohjana ovat Opetushallituksen Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko (Opetushallitus 2019) sekä Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys, Täydentävä osa ja lisäkuvaimet (Opetushallitus 2018). Opiskelijan osaaminen kuvataan vastaanottamisen, tuottamisen sekä vuorovaikutuksen ja mediaation näkökulmista. Mediaatiolla tarkoitetaan merkitysten välittämisen taitoa, joka edesauttaa vuorovaikutusta tilanteissa, joissa yhteistä ymmärrystä ei ole yhteisen kielen tai muun syyn vuoksi.
 
A1.2–A1.3 Kehittyvä ja toimiva alkeiskielitaito  
Tavoitteet 
Opiskelija selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.  Opiskelija osallistuu viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein apukeinoja. Hän osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin tai muunlaisella minimipalautteella. Opiskelija joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein. 
Opiskelija osaa käyttää joitakin kohteliaita ilmauksia rutiininomaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Opiskelija pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Opiskelija osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Opiskelija pystyy kertomaan joistakin arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. 
 
Opiskelijan osaaminen
Vastaanottaminen 
Opiskelija

  • ymmärtää yleisimpiä peruskysymyksiä ja itselleen suunnattua selkeää ja/tai mukautettua puhetta tutuista aiheista sekä havainnollistettuja ohjeita asiayhteyden tukena (mm. asiakaspalvelu, opetustilanteet) 
  • osaa havainnoida ja poimia yksittäisiä tietoja ympäristöstään (mm. kartat, kyltit, opasteet, mainokset, lyhyet ja kuvin tuetut tekstit)  
  • ymmärtää keskeistä sisältöä ja osia lyhyistä, yksinkertaisista lähiympäristönsä teksteistä (mm. ilmoitukset, tiedotteet, kertomukset, uutiset)
  • tunnistaa joitakin keskeisiä kirjoitettuja ja puhuttuja tekstilajeja

Tuottaminen 
Opiskelija

  • osaa ilmaista välittömät tarpeensa ja kertoa yksinkertaisin ilmaisuin itsestään, arjestaan sekä joistakin lähipiiriään ja -ympäristöään koskevista asioista suullisesti
  • osaa ääntää sana- ja lausetasolla jokseenkin ymmärrettävästi
  • osaa täyttää perustietonsa lomakkeeseen, kirjoittaa lyhyen tekstin (mm. muistilappu, viesti) tutusta aiheesta
  • osaa ilmaista suhtautumistaan yksinkertaisin, ulkoa opituin ilmaisuin pääsääntöisesti suullisesti

 
Vuorovaikutus ja mediaatio 
Opiskelija

  • osaa toimia arkielämän rutiininomaisissa vuorovaikutustilanteissa ja vastata yksinkertaisesti itseään koskeviin kysymyksiin suullisesti ja kirjallisesti
  • käyttää tavallisimpia viestintävälineitä tarvittaessa tuetusti
  • osaa ilmaista, ymmärtääkö ja tarvitseeko toistoa tai täsmennystä
  • osaa toimia ohjatuissa ryhmätilanteissa ja tarvittaessa kysyä tarkennuksia esimerkiksi tehtävänantoon  
  • osaa ilmaista suhtautumistaan käyttämällä erilaisia strategisia keinoja (nonverbaalisuus, monikielisyys) viestinsä tukena  


A2.1–A2.2 Peruskielitaidon alkuvaihe ja kehittyvä peruskielitaito  

Tavoitteet 
Opiskelija selviää kohtalaisesti monenlaisista jokapäiväisistä viestintätilanteista ja pystyy enenevässä määrin olemaan aloitteellinen viestintätilanteessa. Hän joutuu silloin tällöin pyytämään toistoa, tarkennusta avainsanoista tai selvennystä vakiosanontoja käyttäen. Opiskelija osaa käyttää kieltä yksinkertaisella tavalla kaikkein keskeisimpiin tarkoituksiin, kuten tiedonvaihtoon sekä mielipiteiden ja asenteiden asianmukaiseen ilmaisemiseen. Opiskelija pystyy keskustelemaan kohteliaasti käyttäen tavanomaisia ilmauksia ja perustason viestintärutiineja. 
Opiskelija pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia, tunnistaa usein ympärillään käytävän keskustelun aiheen, ymmärtää pääasiat tuttua sanastoa sisältävästä yleiskielisestä tekstistä tai hitaasta puheesta. Opiskelija osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä.  
Opiskelija osaa kuvata luettelomaisesti jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita käyttäen tavallista sanastoa ja joitakin idiomaattisia ilmauksia sekä perustason rakenteita.  
  
Opiskelijan osaaminen
Vastaanottaminen 
Opiskelija

  • ymmärtää lyhyitä keskusteluja ja kerrontaa itselleen tutuista aiheista sekä keskeisen sisällön selkeästi puhutuista teksteistä
  • ymmärtää keskeisen sisällön yksinkertaisista arkielämän autenttisista teksteistä ja asiateksteistä
  • tuntee erilaisia itselleen merkityksellisiä kirjoitettuja ja puhuttuja tekstilajeja sekä osaa käyttää niitä

Tuottaminen 
Opiskelija

  • osaa kertoa keskeisistä omaan elämäänsä liittyvistä asioista (mm. henkilö- ja työhistoria, vapaa-aika) ja lähiympäristöstään suullisesti 
  • osaa soveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa 
  • osaa kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin (mm. sähköposti) tutuista aiheista ja tehdä lyhyitä muistiinpanoja
  • osaa ilmaista suhtautumistaan ja mieltymyksiään sekä perustella niitä yksinkertaisin, tavanomaisin ilmaisuin myös kirjallisesti 

 
Vuorovaikutus ja mediaatio 
Opiskelija

  • osaa toimia ennakoitavissa ja rutiininomaisissa asiointitilanteissa suullisesti ja kirjallisesti
  • osaa käyttää itselleen tarpeellisia viestintävälineitä
  • osaa pyytää toistoa ja tarkennusta asioihin, joita ei ymmärrä sekä sietää osittaista ymmärtämistä
  • osaa esittää ryhmätilanteissa sosiaalisten normien mukaisia pyyntöjä sekä välittää tietoja ja ohjeita
  • osaa keskustella tutuista asioista ja ilmaista suppeasti mielipiteensä käyttämällä erilaisia strategisia keinoja (nonverbaalisuus, monikielisyys)
  • tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen konventiot

 
B1.1–B1.2 Toimiva ja sujuva peruskielitaito 

Tavoitteet 
Opiskelija ymmärtää kielenkäytön tilannesidonnaisuuden, (ja hän osaa mukauttaa viestintäänsä yleisimmissä tilanteissa). Hän pystyy toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kun tilanne tai aihepiiri on itselle tuttu tai tärkeä.  
Opiskelija osaa käyttää erilaisia viestintästrategioita, esim. pystyy jossain määrin olemaan aloitteellinen viestinnän eri vaiheissa ja osaa varmistaa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin. Opiskelija osaa kiertää tai korvata tuntemattoman ilmauksen tai muotoilla viestinsä uudelleen sekä neuvotella tuntemattomien ilmauksien merkityksistä. Opiskelija ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä. Opiskelija ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Opiskelija löytää tekstistä pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Opiskelija osaa kertoa ydinkohdat ja myös hiukan yksityiskohtia erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista aiheista.  
 
Opiskelijan osaaminen 
Vastaanottaminen   
Opiskelija

  • ymmärtää yleisiä aihepiirejä käsittelevän puheen pääajatukset ja itselleen keskeisiä yksityiskohtia
  • ymmärtää ääntämykseltään erilaisia puhujia  
  • pystyy lukemaan monenlaisia, eripituisia ja monimediaisia tekstejä sekä löytämään tekstistä pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia, kun aihepiiri on itselle tuttu
  • tuntee eri tekstilajien käyttötarkoituksia ja osaa tulkita ja käyttää tekstilajeja tarkoituksenmukaisesti

Tuottaminen  
Opiskelija

  • osaa kertoa omasta taustastaan ja osaamisestaan jo melko yksityiskohtaisesti sekä selostaa yleiseen ja itselle tuttuun aihepiiriin liittyviä tapahtumia ja tilanteita suullisesti
  • ääntäminen on suhteellisen vaivattomasti ymmärrettävää
  • osaa tuottaa yleisimpien tekstilajien mukaisia tekstejä itselle tärkeistä aiheista (mm. työhakemus) ja osaa tehdä kuulemastaan tai lukemastaan ohjatusti muistiinpanoja itselle tutusta aiheesta  
  • osaa ilmaista suhtautumistaan, mieltymyksiään ja mielipiteitään sekä perustella niitä melko monipuolisin keinoin sekä suullisesti että kirjallisesti

Vuorovaikutus ja mediaatio 
Opiskelija

  • osaa toimia monenlaisissa, myös vähemmän rutiininomaisissa ja puolivirallisissa tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti
  • osaa käyttää yleisimpiä viestintävälineitä ja hakea tietoa eri medioista sekä välittää ja tiivistää sitä muille
  • osaa pyytää kohdennetusti tarkennusta tai selvennystä sekä osaa tarkentaa ja korjata omaa puhettaan vuorovaikutustilanteessa
  • osaa toimia ryhmässä epämuodollisissa vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi opetustilanteessa sekä osallistumaan yhdessä ideointiin, kun aihepiiri on tuttu
  • osaa osoittaa omaa suhtautumistaan vuorovaikutustilanteessa ja tulkita vuorovaikutuskumppaniaan käyttämällä erilaisia strategisia keinoja (nonverbaalisuus, monikielisyys)
  • tunnistaa kielen tilanteista vaihtelua, sosiaalisia käytänteitä ja normeja ennakoitavissa tilanteissa

 5.2.3 Kieli- ja viestintäosaamisen arviointi 

Kieli- ja viestintäosaamisen arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijoiden kielitaitoprofiilin epätasaisuus. Opiskelijan osaaminen kuvataan suullisen ja kirjallisen vastaanottamisen, suullisen ja kirjallisen tuottamisen sekä vuorovaikutuksen ja mediaation näkökulmista käyttäen kielitaitotasoja A1.2–A1.3, A2.1–A2.2 ja B1.1– B1.2.

Kotoutumiskoulutuksen hallinnointia ja kotoutumiskoulutuksen jälkeisiin koulutuksiin ohjaamista varten annetaan myös yleisarvio opiskelijan saavuttamasta kielitaitotasosta koulutuksen päättyessä. Tämä yleisarvio muodostetaan osa-alueiden taitotasojen keskiarvona siten, että tarvittaessa painotetaan opiskelijan jatkosuunnitelman kannalta keskeisimpien kielitaidon osa-alueiden arvioita. Yleisarviota ei merkitä todistukseen, vaan sitä käytetään vain koulutusten ja jatkosuositusten hallinnoinnin välineenä.

Kommentit lukuun 5.2 Kieli- ja viestintäosaaminen

Kieli- ja viestintäosaamisen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisällöt on kirjoitettu opetussuunnitelman perusteissa riittävällä tarkkuudella. Tämän yksityiskohtaisemmat kuvaukset opetuksen sisällöistä eivät ole tarpeen, vaan pidämme hyvänä, että kunkin oppilaitoksen sisällä voidaan päättää tarkemmasta toteutuksesta ja painotuksista. 

”Kieli- ja viestintäosaamisen opetuksessa kieltä opetetaan tietoisesti ja tavoitteellisesti osana eri sisältöalueiden opetusta. Sisältöalueiden käsittelyssä hyödynnetään limittäiskieleilyä eli opiskelijan omaa äidinkieltä ja/tai muita hänen käyttämiään kieliä.” 

Limittäiskieleilyä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. On kuitenkin hyvä tunnistaa, että kotoutumiskoulutuksissa on usein henkilöitä, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä kieltä.

5.3 Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opinnot kulkevat kieli- ja viestintäosaamisen rinnalla koulutuksen alusta alkaen, ja sisältöjä käsitellään ja painotetaan toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Opiskelija on saattanut osallistua monikieliseen yhteiskuntaorientaatioon tai saada esimerkiksi työn, opiskelun tai verkostojensa kautta tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työelämästä. Kotoutumiskoulutuksen yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opinnot tukevat ja syventävät näitä tietoja ja antavat opiskelijalle valmiuksia toimia suomen/ruotsin kielellä erilaisissa työelämään, koulutukseen ja yhteiskuntaan liittyvissä tilanteissa. Opintojen tavoitteena on myös kehittää työelämässä tarvittavia sosiaalisia ja viestinnällisiä taitoja, tiedonhaun taitoja ja digitaalisia taitoja.
 
Kotoutumiskoulutukseen kuuluvat yhteiskunta- ja työelämäopinnot tukevat maahanmuuttajan kotoutumisprosessia ja sosiaalista osallisuutta. Opintojen avulla opiskelija saa realistisen ja ajantasaisen kuvan sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintamekanismeista että omista mahdollisuuksistaan yhteiskunnan jäsenenä työelämässä ja arjessa. Koulutus tarjoaa välineitä ammatillisten ja muiden jatkosuunnitelmien tueksi sekä tietoa suomalaisesta työkulttuurista. Opiskelija saa sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla hän kykenee suunnistamaan uudessa elämäntilanteessa ja tekemään valintoja. Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältökokonaisuuksia opetetaan kotoutumiskoulutuksen alusta lähtien ja sen kaikilla poluilla. Sisällöissä huomioidaan erityisesti käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämäntilanteissa.  Opinnoissa edetään arkielämän tilanteista kohti laajempaa yhteiskunnan ja työelämän tuntemusta. Opiskelijan osaaminen syvenee koulutuksen edetessä sellaisiksi tiedoiksi ja taidoiksi, jotka auttavat opiskelijaa ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa sekä yhteiskunnassa vaikuttavia arvoja ja asenteita.  Koulutuksen alkuvaiheessa kokonaisuuksien käsittely keskittyy enemmän esimerkiksi sanastoon, ja teemojen käsittely laajenee ja syvenee koulutuksen edetessä. Sisältökokonaisuuksien painotukset voivat vaihdella opiskelijoiden ja opetusryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. 
 
Koulutuksen tavoitteena on myös lisätä opiskelijan paikallistuntemusta. Sisällöissä huomioidaan alueelliset erityispiirteet kuten työmarkkinatilanne ja koulutustarjonta. Opintojen järjestämiseen hankitaan tarvittaessa oppilaitoksen ulkopuolista asiantuntemusta.   
 
Osana yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opetusta opiskelijoita rohkaistaan työ- ja koulutusmahdollisuuksien etsimisen ohella osallistumaan myös harrastustoimintaan ja esimerkiksi vapaaehtoistyöhön. Opiskelijoita tuetaan rakentamaan verkostoja, joista on hyötyä kotoutumisessa ja työllistymisessä. Opiskelijoiden verkostoitumista voidaan tukea mm. järjestämällä erilaisia tilaisuuksia yhteistyökumppaneiden kanssa, rohkaisemalla opiskelijoita harrastus- ja vapaaehtoistoimintaan sekä tukemalla heitä oman alan mentorin löytämisessä.  
 
Opiskelijan yhteiskunta- ja työelämäosaamista arvioidaan koko koulutuksen ajan. Osa opinnoista voidaan tarjota mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijan äidinkielellä tai muulla hänen käyttämällään kielellä.

5.3.1 Yhteiskuntaosaaminen Yhteiskuntaosaamisen opinnot antavat opiskelijalle yleisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuriympäristöä sekä toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisena ja aktiivisena jäsenenä. Yhteiskuntaosaamisen opinnoissa perehdytään yhteiskunnan perusrakenteisiin ja maantuntemukseen sekä peruspalveluihin. Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuriympäristöä tarkastelemalla opiskelijalle syntyy käsitys niistä toimintatavoista ja arvoista, joihin suomalainen yhteiskunta nojaa. Tavoitteena on, että opiskelija oppi havainnoimaan ja tulkitsemaan kulttuureihin liittyviä tapoja, arvoja, normeja ja asenteita. Opiskelijoita tuetaan rakentavan vuoropuhelun käymisessä erilaisten ihmisten kanssa ja sitä kautta turvallisen yhteiskunnan rakentamisessa. 
 
Yhteiskunnan perusrakenteet ja maantuntemus, 3–6 op 
 
Tavoitteet ja sisällöt 


 
Tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa sekä saa perustiedot voidakseen toimia aktiivisena ja tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelija oppii myös havainnoimaan suomalaisia tapoja, arvoja ja normeja sekä vertailemaan niitä omiin aiempiin kokemuksiinsa ja omaan identiteettiinsä. Opiskelija ymmärtää demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Opiskelija tuntee pääpiirteittäin Suomen ja lähialueiden maantiedettä sekä Suomen asemaa ja toimintaa osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa.  Opiskelija tutustuu yhteiskunnalliseen toimintaan, elinkeinoihin ja luontoon alueellaan ja asuinpaikkakunnallaan. Opiskelija tuntee jokamiehenoikeudet ja luonnossa liikkujan velvollisuudet. Opiskeltavien aiheiden kautta opiskelija saa perustietoa Suomen lainsäädännöstä, kuten perustuslaista, tasa-arvolaista, yhdenvertaisuuslaista, kansalaisuuslaista ja kotoutumislaista. Opiskelija ymmärtää sukupuolten tasa-arvoon ja seksuaalioikeuksiin liittyvän lainsäädännön ja arvojen merkityksen Suomessa. Opinnoissa käsitellään myös perheen, lasten ja nuorten asemaa ja oikeuksia Suomessa.
 
Osana lainsäädäntöä tulee myös käsitellä perus- ja ihmisoikeuksia, Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ja -sitoumuksia sekä perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa siltä osin kuin ne ovat olennaisia kotoutumisen kannalta. Opiskelija tunnistaa syrjinnän ja rasismin muotoja ja saa valmiuksia toimia tilanteissa, joissa hän saattaa kohdata syrjintää. Opiskelija saa valmiuksia toimia itse syrjimättömästi. Erityistä asiantuntemusta vaativissa aiheissa hyödynnetään niihin perehtyneitä asiantuntevia yhteistyötahoja. 
 

  • Suomen historian keskeiset tapahtumat ja maantuntemus 
  • kestävän kehityksen periaatteet, ympäristö ja luonto 
  • Suomen yhteiskuntarakenteen peruspiirteet kuten poliittinen järjestelmä, paikallishallinto, valtioelimet
  • julkisten palveluiden rahoitus sekä arvot, joille yhteiskunta rakentuu 
  • elinkeinorakenne valtakunnallisesti ja paikallisesti 
  • Suomi osana Euroopan unionia ja globalisaatiota 
  • Suomessa asuvan perusoikeudet ja velvollisuudet 
  • yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet 
  • yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet 
  • suomalaiset tavat, arvot ja normit  

 
Opiskelijan osaaminen
 
Opiskelija

  • tuntee Suomen historian keskeisiä tapahtumia ja Suomea maana
  • tuntee ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteita  
  • tuntee lähiluontoa ja sen mahdollisuuksia 
  • tuntee Suomen yhteiskuntarakenteen ja elinkeinorakenteen peruspiirteitä  
  • tietää Suomessa asuvan perusoikeudet ja velvollisuudet
  • tuntee ja osaa käyttää poliittisia ja muita yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia 
  • tietää yhdenvertaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja uskonnonvapauden periaatteet ja saa valmiudet toimia niiden mukaisesti
  • osaa toimia kohdatessaan syrjintää, saa valmiudet toimia syrjimättömästi 
  • tuntee suomalaisia tapoja, arvoja ja normeja   

 
 
Yhteiskunnan peruspalvelut, 3–5 op
 
Tavoitteet ja sisällöt
Tavoitteena on tutustua julkisiin, yksityisiin ja kolmannen sektorin tuottamiin palveluihin, joita opiskelija voi yhteiskunnan jäsenenä käyttää. Opiskelija tuntee peruspalvelujärjestelmää sekä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan palveluiden käyttäjänä. Opiskelijaa tuetaan toimimaan vastuullisesti tiedostaen oikeutensa ja velvollisuutena kuluttajana. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee eri asumismuodot, kodin turvallisuuteen liittyvät seikat ja osaa toimia hätätilanteessa. Opiskelija osaa hakeutua tarvitsemansa palvelun piiriin ja tietää, mistä saa tietoa tarvitsemastaan palvelusta sekä osaa toimia palveluiden käyttäjänä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää digitaalisia ja monikielisiä palveluita.  
 

  • Oman asuinalueen peruspalvelut, esim. koulutus ja varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut  
  • Hyvinvointi ja sosiaaliturva 
  • Asuminen, asumismuodot ja kodin turvallisuus 
  • Muut tärkeät palvelut kuten pelastustoimi ja poliisi 
  • Digitaaliset ja monikieliset palvelut  
  • Julkinen ja yksityinen sektori palveluntuottajana, palveluiden rahoitus  
  • Kuluttajana toimiminen
  • Kolmannen sektorin toiminta ja palvelut, vapaaehtoistyö ja harrastustoiminta 

 
Opiskelijan osaaminen
 
Opiskelija 

  • tuntee asumiseen liittyviä sääntöjä ja käytänteitä 
  • tuntee elämäntilanteensa kannalta keskeisiä etuuksia ja palveluita ja osaa hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin 
  • tuntee keskeiset oikeutensa ja velvollisuutensa palveluiden käyttäjänä ja kuluttajana 
  • osaa käyttää digitaalisia palveluita tietoturvallisesti ja vastuullisesti  
  • osaa hakeutua harrastus- tai vapaaehtoistoimintaan 

 
  5.3.2 Työelämäosaaminen

Työelämäosaamisen opinnot sisältävät ammatti- ja koulutustietoutta, työelämätietoutta ja työssäoppimista. Tarkoituksena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän voi hakeutua työelämään ja työllistyä kestävästi suomalaisille työmarkkinoille suunnitelmiensa mukaisesti. Työelämäosaamisen opinnot antavat opiskelijalle myös taitoja selviytyä työpaikan arjessa ja muuttuvassa työelämässä. Opinnot tukevat opiskelijaa ammatinvalinnan sekä urasuunnittelun kysymyksissä ja osaamisen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kuvaamisessa. Opiskelija pystyy vertaamaan omaa osaamistaan ja valmiuksiaan suhteessa työmarkkinoiden vaatimuksiin ja hyödyntämään tietoa työllistymisessä, ammatinvalinnassa ja jatkokoulutuksen tai osaamisen täydentämisen tarpeiden tunnistamisessa.
 
Ammatti- ja koulutustietous, 2–4 op
 
Tavoitteet ja sisällöt
Ammatti- ja koulutustietouden tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolisen kuvan ammateista, koulutusmahdollisuuksista ja työelämän vaatimuksista urasuunnittelun ja jatkosuunnitelmiensa tueksi. Opiskelija peilaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan suhteessa ammattien vaatimuksiin sekä saa valmiuksia, joiden avulla hän voi suunnitella työllistymispolkuaan. Tavoitteena on, että opiskelijan ymmärrys mahdollisuuksistaan kasvaa ja jatkosuunnitelma selkenee.  
 
Ammattitietouden tarkoituksena on antaa opiskelijalle ajankohtaista tietoa ammattialoista, ammateista ja niiden vaatimuksista. Yleisen ammattitietouden lisäksi painotetaan niitä ammatteja ja aloja, jotka erityisesti hyödyttävät opiskelijaa. Opiskelija tutustuu ammatteihin, työtehtäviin, ammatin vaatimuksiin kuten koulutus- ja kielitaitovaatimuksiin, mahdollisiin työpaikkoihin ja palkkaukseen. Opiskelijaa tuetaan oman osaamisen tunnistamisessa ja suhteuttamisessa suomalaisen työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi opiskelija oppii omaan osaamiseen ja omaan alaan liittyvää ammatillista kieltä, joiden osaamista hän voi itsenäisesti täydentää myös koulutuksen jälkeen. 
 
Koulutustietouden tavoitteena on antaa opiskelijalle paitsi yleistä tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä myös tietoa omasta osaamisestaan suhteessa työelämän pätevyys- ja osaamisvaatimuksiin. Opiskelija saa tietoa koulutusmahdollisuuksista ja hakumenettelyistä, opiskelusta, tutkinnoista ja opintojen rahoituksesta. Erityisenä painopisteenä on maahanmuuttajille tarjottava koulutus kuten valmentavat koulutukset. Opiskelija saa valmiuksia hakeutua soveltuviin opintoihin kotoutumiskoulutuksen aikana tai sen jälkeen. Opintoihin sisällytetään vierailuja ja tutustumiskäyntejä koulutuksiin ja oppilaitoksiin. 
 

  • ammattialat, ammatit ja niiden vaatimukset, työtehtävät, työpaikat, palkkaus 
  • suomalainen koulutusjärjestelmä, koulutusasteet, tutkintojärjestelmä 
  • koulutusmuodot ja -mahdollisuudet, opintojen rahoitus 
  • koulutushaku 

 
Opiskelijan osaaminen
 
Opiskelija 

  • tuntee ammatteja, työtehtäviä ja niiden vaatimuksia  
  • osaa kertoa ammatillisesta ja muusta osaamisestaan, kokemuksestaan ja tavoitteistaan
  • tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää 
  • osaa suhteuttaa omaa koulutustaustaansa ja osaamistaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään  
  • tuntee asuinalueensa koulutustarjontaa ja opiskelumahdollisuuksia sekä opintojen rahoitusmahdollisuuksia  
  • tuntee erilaisia hakumenettelyjä ja osaa hakeutua itselleen sopivaan koulutukseen  

 
Työelämätietous, 4–7 op 
 
Tavoitteet ja sisällöt 
 
Työelämätietous sisältää tietoa suomalaisesta työlainsäädännöstä, työmarkkinoiden toimintamekanismeista ja ajankohtaisesta tilanteesta, työnhausta, yrittäjyydestä sekä yleisistä suomalaiseen työkulttuuriin liittyvistä toimintatavoista. Tavoitteena on, että opiskelija saa tietoa työlainsäädäntöön ja työelämän käytäntöihin liittyvistä perusasioista yleisesti ja ennen kaikkea työntekijän ja työpaikan arjen näkökulmasta. Työelämätietouden asiasisältöjen lisäksi painotetaan erityisesti käytännön tilanteita, joita opiskelija kohtaa sekä työllistyessään että työtä tehdessään. Osana aiheita käsitellään suomalaista työkulttuuria, yhdenvertaisuutta työelämässä ja työn merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.  
 
Opinnoissa tutustutaan myös työmarkkinoihin, jotta opiskelija saa tietoa mahdollisuuksistaan, työllistymiseen liittyvistä tekijöistä ja voi arvioida omia valmiuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Tätä tietoa hyödynnetään ohjauksessa ja jatkopolun suunnittelussa.  
 
Työnhaun valmennuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hän voi hakea työtä tavoitteellisesti. Opiskelijan kanssa selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää hänen aiempaa koulutus- ja työkokemustaan ja muuta osaamistaan sekä niihin liittyviä asiakirjoja, joita voidaan muokata työnhakuun sopiviksi. Opiskelijaa ohjataan verkostoitumaan ja hyödyntämään verkostoja työnhaun tukena.
 

  • työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet 
  • työlainsäädännön perusasiat kuten työsuhteen alkaminen ja päättyminen, työsopimus, työsuhteen kesto ja työn muodot, vuosiloma ja muut lomat, palkkaus ja työntekijän verotus, työsuojelu- ja työturvallisuussäädökset  
  • työmarkkinajärjestöt ja niiden toiminta, järjestäytymisoikeus, luottamushenkilöjärjestelmä 
  • suomalainen työkulttuuri, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys työelämässä 
  • työmarkkinat ja niiden toimintamekanismit, työllistävät alat, osaamisvaatimukset 
  • yrittäjyys, yrittäjänä toimiminen, yrittäjän palvelut 
  • työnhaku, työnhakukanavat, työnhaun välineet, työnvälityspalvelut
  • verkostoitumisen merkitys työnhaussa 

 
Opiskelijan osaaminen
 
Opiskelija  

  • tuntee työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet  
  • ymmärtää työlainsäädäntöön ja työelämän käytänteisiin liittyviä perusasioita 
  • osaa toimia työelämän käytänteiden ja pelisääntöjen mukaisesti  
  • tuntee oman alansa paikallisia työmahdollisuuksia, työnantajia ja työllisyystilannetta sekä omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla  
  • tuntee yrittäjänä toimimisen perusasioita ja yrittäjille tarjolla olevia palveluita, osaa arvioida omia mahdollisuuksiaan toimia yrittäjänä 
  • ymmärtää työelämän osaamistarpeita ja osaa suhteuttaa oman osaamisensa niihin ja tietää, miten sitä pitäisi kehittää 
  • ymmärtää kielitaidon merkityksen työtehtävissä ja työelämän vuorovaikutustilanteissa 
  • osaa esittää osaamisensa työnhakutilanteeseen tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. ansioluettelo eri muodoissaan, sähköiset lomakkeet) ja toimia työhaastattelussa 
  • osaa käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia, ajanmukaisia työnhakukanavia ja hakea itsenäisesti työtä
  • osaa käyttää verkostoja työhaun tukena


Työssäoppiminen, vähintään 8 op
 
Työssäoppimisjakso on laajuudeltaan vähintään 8 opintopistettä ja sen kesto, ajankohta ja tavoitteet voivat vaihdella opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Jakson voi suorittaa yhtäjaksoisesti, lyhyemmissä jaksoissa tai niin, että opiskelija on työssäoppimispaikassa säännöllisesti yksittäisiä päiviä tai osan päivästä. Työssäoppimisjakso voidaan suorittaa eri työpaikoilla. Opiskelijan tavoitteista ja valmiuksista riippuen paikan valinnassa voidaan painottaa kieli- ja viestintäosaamisen kehittymistä, osallisuuden lisäämistä, ammattiosaamisen vahvistamista tai työllistymistä. Koulutuksen alkupuolella toteutettavat jaksot voivat painottua kieli- ja viestintäosaamisen kehittämiseen, myöhemmässä vaiheessa toteuttavissa jaksoissa voidaan painottaa työllistymisen ja ammatillisen kehittymisen näkökulmaa. Työssäoppimisjakso voidaan tarvittaessa toteuttaa tutustumalla opiskelijan urasuunnitelmia tukevaan koulutukseen, jos se hyödyttää opiskelijaa enemmän. Osa työssäoppimisjaksosta voidaan toteuttaa myös osallisuutta tukevana toimintana, esimerkiksi osallistumisena yhdistys-, järjestö- tai vapaaehtoistoimintaan. Tarvittaessa työssäoppimisjakson tai osan siitä voi korvata kuntoutusjaksolla.
 
Tavoitteet 
 
Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään ja kehittää työelämävalmiuksiaan ja työelämässä tarvittavia viestintätaitoja. Työssäoppimisen tavoitteena on myös edistää opiskelijan työllistymistä sekä tukea opiskelijan omaa koulutus- ja työllistymissuunnitelmaa. Tavoitteena on myös, että yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa opiskelija saa mahdollisuuden arvioida aiemmin hankittua ammatillista osaamistaan oman alan työtehtävissä työpaikalla. 
 
Työssäoppimisjakson aikana opiskelija kehittää kieli- ja viestintäosaamistaan ja saa käsityksen kyseisen työpaikan tai alan tyypillisistä vuorovaikutustilanteista ja vaadittavasta kielitaidosta. Tämän perusteella opiskelijaa ohjataan kehittämään kieli- ja viestintäosaamistaan riittävälle tasolle edetäkseen omalla työ- tai koulutuspolullaan.  
 
Työssäoppimisjakson yhtenä tavoitteena on myös verkostoituminen oman alan toimijoiden kanssa. Verkostojen avulla opiskelija saa tietoa omasta alastaan ja työllistymismahdollisuuksistaan sekä paremmat mahdollisuudet työllistymiseen. Opiskelijaa ohjataan verkostoitumaan oman alan toimijoiden kanssa työssäoppimispaikkaa etsiessään ja mahdollisuuksien mukaan myös työssäoppimispaikassa. Hyvin toteutettuna työssäoppimisjakso myös vahvistaa työnantajien valmiuksia vastaanottaa, ohjata ja perehdyttää työelämään henkilöitä, jotka voivat vielä työssään tarvita mm. kielellistä tukea.  
 
 
Opiskelijan osaaminen
 
Opiskelija

  • tunnistaa ammatillista osaamistaan ja työssä tarvittavia taitoja 
  • tunnistaa työtehtävän vaatimukset ja arvioi omaa osaamistaan 
  • tunnistaa ja arvioi omaa työkykyään 
  • tunnistaa vahvuuksiaan ja valmiuksiaan työuran sekä mahdollisen ammatillisen ja muun jatko-opiskelun suunnittelussa 
  • tunnistaa verkostoitumisen merkityksen ja osaa käyttää verkostoja työhaun tukena 
  • tietää työelämäjaksoon liittyvän alan tärkeimmät työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja osaa toimia niiden mukaisesti 
  • osaa noudattaa työpaikan sääntöjä ja käytänteitä 
  • tutustuu oman alansa työympäristöihin ja työvälineisiin 
  • ymmärtää työpaikan suullisia ja kirjallisia ohjeita ja viestejä 
  • pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa työyhteisönsä ja asiakkaiden kanssa 
  • muodostaa käsityksen kieli- ja viestintäosaamisensa riittävyydestä työelämässä ja tietää, miten kehittää kieli- ja viestintäosaamistaan jatkossa  
  • tutustuu suomalaiseen työkulttuuriin ja vertailee sitä aiempiin kokemuksiinsa työelämästä  

 
Työssäoppimisjakson toteutus  
 
Koulutuksenjärjestäjä tukee opiskelijaa työssäoppimispaikan löytämisessä. Opiskelijalle pyritään löytämään työllistymis- ja urasuunnitelmaa parhaiten tukeva työssäoppimispaikka.  
 
Työssäoppimisjakso toteutetaan koulutuksenjärjestäjän, työpaikan ja opiskelijan tiiviissä yhteistyössä. Opiskelijan ohjaajana toimii nimetty työpaikkaohjaaja. Koulutuksenjärjestäjä nimeää työssäoppimisjakson vastuuhenkilön, joka vastaa työssäoppimisjaksoon liittyvästä käytännön yhteistyöstä ja tarvittavien sopimusten laatimisesta. Vastuuhenkilö myös varmistaa, että työpaikkaohjaajalla on riittävästi tietoa työssäoppimisjakson yleisistä tavoitteista, opiskelijan omista tavoitteista sekä siitä, miten opiskelijaa ohjataan ja millaista on kielitietoinen ohjaus. Opiskelijan tulee saada työpaikalla perehdytystä ja ohjausta työtehtäviin, työpaikan käytänteisiin ja työturvallisuusmääräyksiin. Opiskelijan tulee myös saada tukea kielitaidon kehittämiseen työpaikalla. Työssäoppimispaikalla ohjauksessa keskitytään niihin tavoitteisiin, jotka opiskelija, vastuuhenkilö ja työpaikkaohjaaja ovat yhdessä sopineet. Opiskelijan tavoitteita määriteltäessä vastuuhenkilön tulee yhdessä työnantajan kanssa sopia, miten opiskelija voi jakson aikana näyttää ammatillista osaamistaan ja miten se tunnistetaan ja dokumentoidaan.   
 
Opiskelija, vastuuhenkilö ja työpaikkaohjaaja seuraavat työssäoppimisjakson etenemistä ja arvioivat sitä yhdessä. Työssäoppimisjakson suorittamisen aikana opiskelija saa palautetta vastuuhenkilöltä ja työpaikkaohjaajalta. Työssäoppimisjakson aikana käydään yksi tai useampia palautekeskusteluita, joissa ovat mukana opiskelija, työpaikkaohjaaja ja koulutuksenjärjestäjän vastuuhenkilö. Opiskelija saa työssäoppimispaikasta työtodistuksen, jossa on opetussuunnitelman perusteiden työtodistusmallin mukaiset asiat. Lisäksi opiskelija saa erillisen arvion jakson sujumisesta. Arvioita ja työssäoppimisjakson aikana saatua palautetta hyödynnetään opiskelijan ohjauksessa ja jatkopolun suunnittelussa. 


 5.3.3. Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen arviointi

Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältökokonaisuudet arvioidaan asteikolla 1–5 alla olevan taulukon mukaisesti. Arvioitavat sisältökokonaisuudet ovat Yhteiskunnan perusrakenteet ja maantuntemus, Yhteiskunnan peruspalvelut, Ammatti- ja koulutustietous sekä Työelämätietous. Kaikissa yhteiskunta- ja työelämäosaamisen sisältökokonaisuuksissa keskeistä on peruskäsitteiden ja tietojen hallinta sekä opitun tiedon soveltaminen käytännössä. Myös käytännön tilanteissa toimimista arvioidaan niiden sisältökokonaisuuksien kohdalla, joiden tavoitteena on antaa opiskelijalle taitoja ja valmiuksia toimia arjessa ja työelämän tilanteissa. Arvioitava opiskelijan osaaminen on kuvattu kunkin sisältökokonaisuuden kohdalla. Sisältökokonaisuuksien painotukset voivat vaihdella opiskelijoiden ja opetusryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti, mikä huomioidaan myös arvioinnissa. Arviointiasteikko kuvaa, miten tiedot ja taidot monipuolistuvat ja syvenevät osaamisen eri tasoilla. Arviointia täydennetään sanallisella palautteella, jolloin voidaan myös tarkentaa opiskelijalle, minkä sisältökokonaisuuden osaamista hänen pitäisi vielä kehittää.
 

Tyydyttävä 1  tuntee osa-alueen keskeisiä peruskäsitteitä ja tietoja  
   käyttää perustietoa kaavamaisesti  
   tarvitsee paljon tukea tilanteissa toimimisessa  
Tyydyttävä 2 tuntee osa-alueen keskeiset käsitteet ja tiedot  
   käyttää perustietoa tarkoituksenmukaisesti  
   osaa toimia tuetusti tilanteissa  
Hyvä 3 hallitsee osa-alueen keskeiset käsitteet ja tiedot  
   käyttää tietoa monipuolisesti  
   osaa toimia rutiininomaisissa tilanteissa pääosin itsenäisesti  
Hyvä 4hallitsee osa-alueen keskeiset käsitteet ja tiedot  
   soveltaa tietoa monipuolisesti  
   osaa toimia rutiininomaisissa tilanteissa itsenäisesti  
Kiitettävä 5hallitsee osa-alueen käsitteet ja tiedot monipuolisesti  
   soveltaa tietoa monipuolisesti ja kriittisesti  
   osaa toimia vaihtelevissa tilanteissa itsenäisesti 

 
Työssäoppimisjakso arvioidaan asteikolla suoritettu/ei suoritettu.

Kommentit lukuun 5.3 Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Kuten arviointia koskevassa osiossa toimme esiin, yhteiskunta- ja työelämäosaamisen numeerinen arviointi ei ole mielestämme tarkoituksenmukaista.

5.4 Valinnaiset opinnot

Koulutukseen kuuluu valinnaisia opintoja, joiden tavoitteena on auttaa opiskelijaa kohti työelämää ja jatko-opintoja sekä edistää kotoutumista. Opintojen tulee olla sisällöltään sopivia ja tarkoituksenmukaisia opiskelijan henkilökohtaisen opiskelu- ja kotoutumissuunnitelman kannalta, ja niistä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa.  Valinnaisten opintojen tarjonnassa voidaan hyödyntää koulutuksenjärjestäjän oman tarjonnan lisäksi koko alueen opintotarjontaa ja verkossa olevia koulutuksia. Valinnaiset opinnot ja niiden järjestämistavat kuvataan koulutuksenjärjestäjän paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Valinnaisia opintoja voivat olla esimerkiksi

  • työelämän sertifikaatit
  • oman ammattialan osaamisen päivitykseen liittyvät täydennyskoulutusosiot
  • muiden kielten opinnot (esimerkiksi toinen kotimainen kieli tai englannin kieli)
  • työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä tukevat matematiikan opinnot (esimerkiksi ammattiin liittyvää matematiikkaa, kuten lääkelaskut tai pinta-ala- ja menekkilaskenta)
  • ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tutkinnonosiin orientoivat opinnot
  • ohjatut tutustumiskäynnit ja -jaksot oppilaitoksissa opiskelijan jatkosuunnitelman mukaan
  • yleiseen kielitutkintoon valmentautuminen
  • monikielinen yhteiskuntaorientaatiojakso
  • muut opiskelijan kotoutumisen ja jatkosuunnitelman kannalta olennaiset opinnot

Kommentit lukuun 5.4 Valinnaiset opinnot

6. Ohjaus ja oppimisen tuki

Kotoutumiskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja tukea kotoutumiskoulutuksen suorittamisessa, opinto- ja urasuunnittelussa sekä niihin liittyvien suunnitelmien ja hakemusten laadinnassa. Opiskelija saa henkilökohtaisesti suunniteltua ja toteutettua ohjausta ja neuvontaa, tukea oppimiseen ja opiskeluun sekä muuta tarvitsemaansa tukea koko koulutuksen ajan. Ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan vuorovaikutteista tukemista, jossa korostuu ohjattavan rooli oman elämänsä toimijana. Neuvonta ja tiedon jakaminen ovat osa ohjaustilanteita.  
 
Kotoutumiskoulutuksen aikana ohjausta antavat pääsääntöisesti ohjausalan ammattilaiset. Ohjausta ja tukea voi antaa myös muu kotoutumiskoulutuksen henkilöstö. Ohjausta ja tukea voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena tai pienryhmäohjauksena tai näiden yhdistelmänä. Ohjausta voidaan antaa myös opiskelijan äidinkielellä tai muulla opiskelijan hyvin osaamalla kielellä sekä esimerkiksi vertaisohjauksena. 
 
Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Ohjauksen tulee olla tarvelähtöistä, oikea-aikaista ja eettisten periaatteiden mukaista. Toimiva ohjaus tukee opiskelijan tavoitteiden saavuttamista sekä sujuvia siirtymiä työhön tai jatkokoulutukseen.  

6.1 Ohjaus osana kotoutumiskoulutusta
  
Ohjauksen avulla edistetään opiskelijoiden osallisuutta ja yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan vuorovaikutuksellista tukemista, jonka pyrkimyksenä on vahvistaa opiskelijan toimijuutta ja aktiivista roolia kotoutumisessa. Se motivoi ja kannustaa opiskelijaa kohti tavoitteitaan ja päämääriään. Kotoutumiskoulutuksessa ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea opiskelijaa niin, että hän osaa tehdä koulutusta, työllistymistä ja urasuunnittelua koskevia valintoja ja ratkaisuja ja ymmärtää niiden vaikutuksen elämäänsä. Ohjauksella edistetään työelämään siirtymistä, jatkokoulutukseen hakeutumista ja opiskelijan ammatillista kasvua. Se tukee opiskelijan hyvinvointia, ennaltaehkäisee opintojen keskeyttämistä, kannustaa itsetuntemukseen ja itseohjautuvuuden kasvamiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Ohjaus kehittää myös opiskelijan valmiuksia hakea tukea elämäntilanteeseen, opiskeluun ja oppimiseen mahdollisesti liittyvien haasteiden ratkaisemiseen.  
 
Ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä opiskelijoiden sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjausta toteutetaan kielitietoisesti, ja kaikkia opiskelijan osaamia kieliä voidaan käyttää ohjauksessa.  Ohjauksen keskeinen arvo on kohtaavuus, minkä seurauksena ohjaus ei ole geneeristä, vaan perustuu kunkin opiskelijan henkilökohtaiseen tilanteeseen, tavoitteisiin ja tarpeisiin. Opiskelija nähdään oman elämänsä asiantuntijana ja toimijana, jolle ohjaustyötä tekevä antaa oman asiantuntemuksensa käyttöön. Ohjauksessa tiedostetaan, miten esimerkiksi tiettyihin aloihin tai ohjattavan opiskelijan sukupuoleen, ikään tai etniseen taustaan liittyvät ennakkoasenteet voivat vaikuttaa urasuunnitteluun ja työllistymiseen. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan myönteisesti asenteisiin. Eri ammatti- ja uravaihtoehtoja esitellään opiskelijoille laajasti.
 
Opiskelija saa ohjauksessa tukea opiskeluun ja jatkuvaan oppimiseen, jatkopolun suunnitteluun sekä tarvittaessa elämänhallintaan. Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijan tavoitteet ja elämäntilanne ja etsitään yhdessä sopivia ratkaisuvaihtoehtoja. Ohjauksen avulla opiskelija tunnistaa kotoutumisprosessinsa eri vaiheet ja osaa tarkastella omaa tilannettaan. Ohjaus antaa opiskelijalle valmiuksia selkiyttää valintojaan sekä suunnitella opiskelujensa sisältöjä ja rakennetta omien voimavarojensa mukaisesti.  Ohjaustilanteissa opiskelija ja ohjaaja käsittelevät koulutuksessa annettuja tietoja ja sisältöjä. Jotta opiskelija sisäistää tiedot, hänen on osattava ankkuroida ne omaan elämäänsä. 
 
Tavoitteet
  
• Opiskelijan henkilökohtaisen koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelman laadinta  
• Opiskelijan henkilökohtaisen jatkosuunnitelman laadinta 
• Opiskelijan ura- ja elämänsuunnittelutaitojen edistäminen  
• Opiskelijan ammatillisen kasvun ja opiskelun tukeminen opiskelun eri vaiheissa  
• Kotoutumisen tukeminen 
• Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen edistäminen  
• Opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen  
 
Keskeiset sisällöt
 
• Oppimisen ohjaus ja opiskelutaidot  
• Opiskelijoiden koulutus- ja työllistymispolkujen hahmottaminen ja suunnittelu  
• Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus 
• Ohjaus ja tuki eri ongelmatilanteissa  
• Työ- ja työssäoppimispaikan hakuun liittyvä ohjaus 
• Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen  
• Koulutuksenjärjestäjän tarjoamat muut tukipalvelut 


6.2 Uraohjaus
 
Kotoutumiskoulutuksessa uraohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolisesti tietoa työelämästä ja ura- ja koulutusmahdollisuuksista. Opiskelijan uraa ja ammatillista suuntautumista koskevia suunnitelmia ja tavoitteita käsitellään yhdessä opiskelijan kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa. Uraohjauksella tuetaan opiskelijan urasuunnittelutaitojen kehittymistä ja kotoutumiskoulutuksen jälkeisen urapolun jäsentymistä.  
  
Ohjauskeskusteluissa käydään läpi opiskelijan osaamista, tavoitteita sekä tunnistetaan ja keskustellaan osaamisen kehittämisen tarpeista. Ohjaustoiminta tukee konkreettisesti opiskelijan jatkosuunnitelman hahmottamista. Uravalintaansa pohtivaa opiskelijaa ohjataan tutustumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin ammattivaihtoehtoihin. Opiskelijaa ohjataan myös valmistautumaan jatkuvaan oppimiseen ja hankkimaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan työelämässä sekä erilaisissa jatko-opinnoissa. Korkeakoulutaustaisten opiskelijoiden uraohjauksessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. 
  
Uraohjausta antavilla tulee olla kattava käsitys oman alueen työmarkkinatilanteesta, työ- ja harjoittelumahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä. Yhteydet työelämään ja opiskelijoiden jatkopolkujen kannalta keskeisiin toimijoihin ovat hyödyksi ohjauksessa. Kotoutumiskoulutukseen sisältyvän työssäoppimisjakson aikana ohjausta antavat sekä työnantajan että koulutuksenjärjestäjän edustaja. Työssäoppimisjakson paikkojen valinnassa huomioidaan sekä opiskelijan ura- ja ammatilliseen suunnitelmaan liittyvät tavoitteet että työllistymismahdollisuudet. 
 
Opiskelija saa ohjauskeskustelujen ja työssäoppimisjakson avulla tietoa ja palautetta ammattitaidostaan ja osaamisestaan sekä niiden soveltumisesta suomalaiseen työelämään. Opiskelijan kanssa laadittava jatkosuunnitelma sisältää pidemmän aikavälin ammatilliset tavoitteet sekä niihin pääsemiseksi tarvittavat lähitulevaisuuden toimenpiteet. Koulutuksen aikaisesta uraohjauksesta rakentuu jatkuva prosessi, joka tukee opiskelijan omien tavoitteiden selkiytymistä ja opiskelijan urasuunnitelmaa. Ohjauksella vahvistetaan opiskelijan toimijuutta ja motivaatiota myös tilanteissa, joissa jatkopolkuun liittyvät tavoitteet ja suunnitelma ovat vielä selkiytymättömiä tai päätavoitteen saavuttaminen edellyttää opiskelijalta useita välitavoitteita. 


6.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
   
Koulutuksen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on selkeyttää opiskelijan päämääriä, tukea opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa ja kehittää opiskelijan aktiivista toimijuutta. Suunnitelma auttaa opiskelijaa sitoutumaan opintoihin ja tavoitteiden edistämiseen sekä selventää kotoutumisprosessia. Suunnitelma toimii myös opettajien työvälineenä opiskelijan ohjaamisessa ja opintopolun suunnittelussa. Suunnitelman avulla kotoutumiskoulutuksen aikainen ohjaus tulee näkyväksi ja opiskelu tavoitteellisemmaksi. 
  
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma koostuu ammatillisesta ja uraohjauksesta, opintojen ja oppimisen ohjauksesta ja mahdollisista tukitoimista tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmaan sisällytetään opiskelijan lyhyen aikavälin tavoitteet ja pitkän aikavälin päämäärät sekä tavoitteiden saavuttamiseksi määritellyt toimet, opintojen suoritustavat, henkilökohtaisen ohjauksen tarve ja mahdolliset tukitoimet. Päämääriä ja tavoitteita asetettaessa huomioidaan opiskelijan aiemmat opinnot ja aiemmin hankkima ammatillinen ja muu osaaminen, opiskelijan valmiudet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä tarpeet ja kehittämiskohteet. Suunnitelmaan sisällytetään myös toimenpiteet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi sekä tarpeen mukaan työelämän sertifikaattien suorittamiseksi.  Suunnitelmaan voidaan sisällyttää myös laajemmin kotoutumista tukevia toimia, kuten järjestö-, vapaaehtois-, mentorointi- tai harrastustoimintaan osallistumista.
  
Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa huomioidaan myös kotoutumiskoulutuksen ja opiskelijan yksilöllinen kielitaitotavoite suhteessa omiin jatkosuunnitelmiin. Oppimisvalmiuksiin ja opiskelutaitoihin vaikuttavat esimerkiksi ikä, koulutustausta, kokemus vieraiden kielten oppimisesta ja elämäntilanne. Opiskelijan kanssa keskustellaan eri alojen ja ammattien edellyttämästä kielitaitotasosta. Kielitaito ja viestintätaidot eivät myöskään aina kehity samassa tahdissa muiden työelämävalmiuksien kanssa, mikä tulee huomioida henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa.
 
Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opiskelijan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää luottamuksellista ohjaussuhdetta, jotta opiskelijan oppimista ja tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea. Suunnitelmassa huomioidaan opiskelijan elämäntilanne, edellytykset opiskeluun ja työllistymiseen sekä muut opiskeluun vaikuttavat tekijät tai oppimista vaikeuttavat seikat. Työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja tietoa hyödynnetään opiskelijan ammatinvalinnassa, ohjauksessa ja jatkosuunnitelman laadinnassa, jotta opiskelijalle voidaan suunnitella realistinen ja mielekäs työllistymispolku. Jos koulutuksessa tai työssäoppimisjaksolla ilmenee sellaisia seikkoja, joiden perusteella opiskelijan työ- ja toimintakykyä on syytä kartoittaa tai erityisesti tukea, tulee opiskelija ohjata hänen tarpeitaan vastaavaan koulutukseen, palveluun tai työ- ja toimintakyvyn arviointiin.
  
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan opiskelijan ja opettajan yhteistyönä. Suunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan ja päivitetään yhdessä opiskelijan kanssa koko koulutuksen ajan. Suunnitelman laatimiseen voi tarvittaessa osallistua myös ulkopuolisia asiantuntijoita. 


6.4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
 
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat olennainen osa kotoutumiskoulutuksen aikaista henkilökohtaistamista ja HOPS-prosessia sekä laajempaa työllistymis- ja oppimisvalmiuksien ja opiskelijan toiveiden tunnistamista. Osaamisen tunnistaminen jatkaa kotoutumislain mukaisessa alkukartoituksessa aloitettua kartoittamista, osaamisen dokumentoimista ja hyödyntämistä osana urasuunnittelua. Se toimii myös pohjana kotoutumiskoulutuksen jälkeiselle ohjaukselle ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työlle.
 
Osaaminen koostuu kolmesta osa-alueesta, joita ovat tiedot, taidot ja pätevyys. Osaaminen ei ole sidottu siihen, miten se on hankittu. Osaamista kertyy virallisissa, epävirallisissa ja arkioppimisen ympäristöissä. Kotoutumiskoulutuksessa keskeistä on tunnistaa osaaminen, joka auttaa opiskelijaa työllistymisessä, pätevöitymisessä tai jatko-opintoihin hakeutumisessa. Eri tavoin hankittua osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan koko kotoutumiskoulutuksen ajan järjestelmällisesti esimerkiksi osana ohjausta. Koulutuksen aikana kumuloituvat tiedot dokumentoidaan työnhaun asiakirjoihin, osaamis- tai työtodistukseen, portfolioon tai muuhun tarkoituksenmukaiseen muotoon, joka hyödyttää opiskelijaa jatkossa. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät tiedot kirjataan myös opiskelijan jatkosuunnitelmaan, jotta niitä voi täydentää ja hyödyntää opiskelijan jatko-ohjauksessa ja urasuunnitelmassa myöhemminkin.
 
Koulutuksessa opiskelija saa tietoa osaamisen käsitteestä, osaamisen tunnistamisen tavoitteista, hyödyistä ja menetelmistä sekä ohjausta, mahdollisuuksia ja välineitä osaamisen näyttämiseen. Niiden opiskelijoiden osalta, joille oman osaamisen kuvaaminen ja tunnistaminen ovat vieraampaa, on tärkeä aloittaa perusteista ja arkiosaamisen tunnistamisesta sekä ohjata opiskelijaa oman ammattitaidon ja osaamisen arvioinnissa.
 
Osaamista tunnistetaan esimerkiksi ohjauskeskusteluissa, opetukseen integroituna, työssäoppimisjaksoilla, osaamiskartoituksissa tai työpajoilla, näytöillä sekä erilaisten osaamis-, työ- ja tutkintotodistusten avulla, työelämän sertifikaatit mukaan lukien. Opiskelija voi myös esimerkiksi osallistua muiden koulutusten valintakokeisiin, joista saatua tietoa voidaan hyödyntää osaamisen tunnistamisessa. Kotoutumiskoulutuksessa työssäoppimisjaksojen aikana tapahtuva osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen yhteistyössä työnantajan kanssa on erittäin keskeisessä roolissa. Työelämäjaksojen aikana opiskelija saa työtehtäviä ja tilaisuuksia, joiden avulla hän voi näyttää ammatillista ja muuta osaamistaan todellisissa työtehtävissä työpaikalla.
 
Mikäli opiskelijan työllistymisen kannalta on olennaista saada pätevyys Suomessa säänneltyyn ammattiin tai päätös korkeakoulututkinnon tason rinnastamisesta, opiskelija tulee ohjata tutkinnon tunnustamiseen toimivaltaiselle viranomaiselle. Samoin tutkinnon tunnustamista voidaan hakea tarpeen ja harkinnan mukaan myös muille. Koulutuksen aikana neuvotaan ja tuetaan opiskelijaa tutkinnon tunnustamisprosessin käynnistämisessä ja siihen liittyvissä mahdollisissa jatkotoimissa osana urasuunnittelua ja ohjausta.
 
Osaamisen tunnistamisen tukena voidaan käyttää erilaisia sovelluksia ja työkaluja, jotka voivat olla myös monikielisiä, visuaalisia ja virtuaalisia. Opiskelijan äidinkieltä ja muita hyvin osaamia kieliä voidaan käyttää osaamisen tunnistamisen apuna. Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi osaamisen tunnistamista voidaan tarpeen mukaan tehdä yhteistyössä myös esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, ohjauspalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa.
 
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kotoutumiskoulutuksen aikana ovat edellytys kotoutumiskoulutuksen aikaiselle ohjaukselle ja kestävälle urasuunnittelulle koulutuksen aikana ja sen jälkeen. Eri tavoin hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen lisää opiskelijan voimavaroja ja vaikuttaa positiivisesti opiskelijan työllistymismahdollisuuksiin. Opiskelija pystyy suhteuttamaan vahvuuksiaan ja valmiuksiaan työelämän, työtehtävien ja ammattien vaatimuksiin sekä saa tietoa mahdollisista kehittämis- ja koulutustarpeistaan. Suomeksi tai ruotsiksi tehtävä osaamisen tunnistaminen tukee myös kotoutumiskoulutuksen kielenoppimistavoitetta. Opiskelija saa valmiuksia sanoittaa ja kuvata omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan kielitaitonsa tason mukaisesti, mikä hyödyttää häntä niin urasuunnittelussa, työssä kuin opintoihin sekä työelämään hakeutuessakin.


6.5 Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen ja opiskelun tuen tavoitteena on lisätä opiskelijan oppimisvalmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja, ennaltaehkäistä opiskeluun liittyviä haasteita sekä edistää opiskelijan hyvinvointia. Tuen avulla opiskelija saa yhdenvertaiset mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita koulutuksen aikana ja sen jälkeen.  
  
Opiskelua ja oppimista ohjaavat ja tukevat sekä kotoutumiskoulutuksen opettajat että muut ammattilaiset. Erityistä tukea tarvitsevien ja tarpeen mukaan muiden tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla voidaan tarvittaessa hyödyntää myös esimerkiksi erityisopettajien asiantuntemusta. Tieto oppimisvaikeuksista, niiden tunnistamisesta ja erilaisista tukimuodoista on eduksi opetus- ja ohjaustyössä toimiville. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä paikallisten tai alueellisten eri alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa.  
  
Oppimisen ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan oppimisen valmiuksiin ja oppimaan oppimisen kehittämiseen. Lisäksi opiskelijaa ohjataan vastuun ottamiseen omasta opiskelustaan. Opiskelijaa tuetaan opintojen suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa. Opiskelijaa autetaan ymmärtämään opiskelun tavoitteet ja merkitys. Opiskelijalle annetaan onnistumista edistävää palautetta, ohjausta ja tukea. Keskeistä on vahvistaa opiskelijan aktiivista toimijuutta opinnoissa, jatkosuunnitelman toteuttamisessa ja yhteiskunnassa toimimisessa. 
  
Opetuksen ja ohjauksen eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet (ks. luku 3.1). Eriyttäminen toimii myös välineenä oppimisen haasteiden havaitsemisessa ja oikeanlaisten tukitoimien löytämisessä. Opiskelijan oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajien ja muun henkilöstön havaintojen lisäksi opiskelijan omat havainnot ja kokemukset ovat keskeisiä tuen tarpeen tunnistamisessa. Tukea tarvitsevan opiskelijan vaikeudet pyritään tunnistamaan, jotta voidaan löytää oikeanlaiset keinot oppimisen tukemiseen. Opiskelijalle voidaan tarjota sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea että oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja. Tuen vaikutusta opiskelijan oppimiseen tulee seurata, ja lisäksi on huomioitava koulutuksen aikana tehdyt havainnot myös ohjattaessa opiskelijaa toiseen koulutukseen tai palveluun. Tällä varmistetaan, että opiskelija saa tarvitsemaansa tukea myös jatkossa. 
  
Oppimiseen vaikuttavat myös opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidot. Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijan kokonaistilanne käsittelemällä opintojen lisäksi myös arjessa toimimista.  Opiskelijalle tarjotaan neuvontaa ja ohjausta myös muihin mahdollisiin opiskeluun ja oppimiseen negatiivisesti vaikuttaviin tekijöihin, kuten henkilökohtaiseen elämään tai terveyteen liittyviin ongelmiin. Mikäli koulutuksen alussa tai aikana havaitaan joitakin opiskelijoiden fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä seikkoja, tulee opiskelija mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ohjata sellaisen tuen piiriin, josta hän saa apua ja tukea ongelmaansa ja sen ratkaisemiseen. Opiskelija voidaan ohjata myös ennaltaehkäisevästi etsimään tukea ja apua, jotta mahdollinen koulutuksen keskeytyminen ja ongelmien kasaantuminen voidaan välttää. 

Kommentit lukuun 6 Ohjaus ja oppimisen tuki

”Ohjausta ja tukea voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena tai pienryhmäohjauksena tai näiden yhdistelmänä.” 

Näkemyksemme mukaan ainakin osan ohjauksesta tulisi aina olla henkilökohtaista ohjausta.

Tavoitteet
  
• Opiskelijan henkilökohtaisen koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelman laadinta  
• Opiskelijan henkilökohtaisen jatkosuunnitelman laadinta ”

Henkilökohtaisen koulutus- ja työllistymissuunnitelman laadinta on koulutuksessa tärkeää ja tämä luonnollisesti limittyy muihin henkilökohtaisista jatkosuunnitelmiin. Muiden kuin työ- ja opiskelutilanteisiin liittyvien suunnitelmien kirjaaminen tuntuu henkilökohtaiselta. Jos suunnitelma tulee vain opiskelijan itsensä käyttöön, tämä on perustellumpaan, kuin että se tulisi muille tai yleisesti jaettavaksi.

Muita kommentteja

Toiveena on, että Opetushallitus järjestäisi alkuvuonna 2022 koulutuspäiviä, joissa uutta opetussuunnitelmaa käydään läpi ja koulutusten järjestäjien on myös mahdollista päästä keskustelemaan opetussuunnitelmauudistuksesta keskenään. Kotoutumiskoulutuksen arviointi on myös uudistumassa, joten myös tähän asiaan kaivataan koulutusta.