Folkhögskolföreningens utlåtande om statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

SIVISTYSVALIOKUNNALLE 

Asia: VNS 1/2021 vp, Suomen Kansanopistoyhdistys –Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta 
 

Yleiset selontekoa koskevat kommentit 

Koulutuspoliittisen selonteon lähtökohtia koskevassa kuvauksessa sivistys on nostettu keskiöön. Visiossa kohti 2040-lukua on jäsennetty monipuolisesti hyvinvointia, oppimista ja yhteiskunnan uudistumista. 

• Suomen Kansanopistoyhdistys pitää myönteisenä, että koulutuspoliittinen selonteko on laadittu oppimisen, sivistyksen, osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen yhteisten päämäärien asettamiseksi.  Selonteossa esitetty tavoitetila on monilta osin kannatettava. 

Selonteon tavoitetilassa on tulevaisuuteen suuntautuvia linjauksia.

• Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä esitettyjä tavoitteita, jotka painottavat oikeutta oppia, tukea ja ohjausta sekä lainsäädännön arvopohjan yhdenvertaista toteutumista. Hyvää on myös pyrkimys koulutusjärjestelmän raja-aitojen purkamiseen, koulutuksen saavutettavuuteen sekä yhdenvertaisuuteen.   

Selonteon rakenne on kuitenkin ongelmallinen. Rakenne on jäsennetty tasolta toiselle, ihmisen elämänkaarta kronologisesti noudattavan koulutusjärjestelmäkuvauksen pohjalta erillisiksi kokonaisuuksiksi. Tästä syystä suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittäminen näyttäytyy selonteossa toisistaan erillisinä siiloina.  Selonteosta ei tästä syystä avaudu jatkuvan oppimisen, osaamisen uusintamisen, täydentämisen ja työelämän ja ammattien muutoksista johtuva koko elämänkaaren aikana tapahtuva osaamisen hankkiminen.

• Kansanopistoyhdistys katsoo, että selonteon teksti ei tue koulutusjärjestelmän raja-aitojen purkamisen, koulutuksen saavutettavuuden sekä yhdenvertaisuuden periaatetta. Selonteon kokonaisrakennetta on pohdittava uudelleen jatkuvan oppimisen ja sivistyksen läpäisyperiaatteen näkökulmasta.

Selonteossa kiinnitetään huomiota siihen, että koulutuspalveluiden tuottamisen perustana pitää olla riittävän suuret rakenteet. Suomalaisen koulutuksen, sivistyksen ja oppimisen ongelmat eivät ratkea järjestelemällä rakenteita suuriksi kokonaisuuksiksi. Rakenteiden kehittämisessä on sen sijaan kiinnitettävä huomio siilojen ja eri koulumuotojen välisten raja-aitojen purkamiseen. Näin saadaan perustaidot, sivistys, ammatillinen osaaminen, korkeakoulutus, tutkimus ja kehittäminen yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Erilaiset opinnot on nähtävä osana yksilöiden ja yhteisöjen sivistymistä, koko elämän jatkumona. Koulutusjärjestelmämme rakenteet on tehtävä joustaviksi ja kansalaisten helposti saavutettaviksi.

• Kansanopistoyhdistys katsoo, että rakenteiden kehittämisessä suurten yksiköiden tavoitteen sijasta pääpaino pitäisi olla jatkuvan oppimisen, sivistyksen ja aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa sekä rakenteiden joustavuudessa palvella elinikäistä oppimista. Kehittämisessä on kiinnitettävä huomio siilojen ja eri koulumuotojen välisten raja-aitojen purkamiseen.
• Kansanopistoyhdistys korostaa, että vaikka kansanopistoja voidaan esim. ammatillisessa koulutuksessa pitää pieninä koulutuksenjärjestäjinä, oppimistulokset ja koulutuksen laatu esimerkiksi maahanmuuttajakoulutuksessa on monissa yhteyksissä todettu erinomaiseksi.

Selonteossa kuvataan suomalaisen koulutuksen kipukohtia: eriarvoistumiskehitys, heikkenevät oppimistulokset, koulutuksen saavutettavuus.

• Kansanopistoyhdistys katsoo, että näiden laajojen ilmiöiden ratkomiseen tehokkaasti tarvitaan aiempaa enemmän koulutusjärjestelmän kokonaisuuden yhteistä kehittämistä eri koulutusmuotojen järjestäjien ja ylläpitäjien kanssa. Sivistys ja sen toteutuminen eri koulumuodoissa ja -asteilla tulisi näkyä vahvemmin osana koulujärjestelmän kokonaisuutta.

Kansanopistojen tarjoamat mahdollisuudet ja kehityspotentiaali jäävät selonteon luonnoksessa liian vähälle huomiolle. Tähdättäessä 2040-luvulle vapaan sivistystyön tulisi olla osa suomalaista koulutusjärjestelmää, ei erillisenä saarekkeena sen ulkopuolella. 

• Kansanopistoyhdistyksen mielestä kansanopistojen rooli suomalaisen sivistysperustan rakentajana tulisi nähdä selonteossa vahvempana.

Selontekoluonnoksen koulutusjärjestelmäkaavion kuvauksessa (s.9) valmentavina oppilaitoksina mainitaan lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Valmentavia koulutuksia järjestävät myös kansanopistot.

• Kansanopistot oppilaitoksina tulee lisätä koulutusjärjestelmäkaaviossa (s.9) valmentavina oppilaitoksina lukio-opintoihin lukioiden lisäksi.
• Kymppiluokan l. perusopetuksen lisäopetusta järjestävät oppilaitosmuodot puuttuvat. Mikäli ne halutaan lisätä, siinä yhteydessä kansanopistot on mainittava yhtenä oppilaitosmuotona.

Osaamisen ennakointifoorumin Osaaminen 2035-raportissa (OPH 2019:3) nimetään keskeisiksi geneerisiksi osaamisiksi kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, vuorovaikutus ja viestintätaidot, ongelman-ratkaisutaidot, luovuus, oppimiskyky ja monikulttuurisuustaidot. Kokonaisuuksien hallinta, itseohjautuvuus ja eettisyys, sekä tiedon hallinta- ja analysointitaidot kuuluivat myös keskeisiin tulevaisuuden osaamisiin.  Geneeriset taidot luovat perustaa yhteisyydelle, yhdenvertaisuudelle ja muiden taitojen kehittämiselle. Visiossa ei ole muutamaa mainintaa lukuun ottamatta käsitelty kestävän kehityksen kasvatusta tai oppimista.  

• Kansanopistoyhdistys esittää, että kestävän kehityksen periaatteet nostetaan selvemmin keskiöön selonteossa. Visiossa tulee lisäksi huomioida vahvemmin jokaisen yksilöllisten mahdollisuuksien huomioiminen kasvaa omaan potentiaaliinsa sekä yksilölliset oikeudet sivistykseen. Ekososiaalinen sivistys ja yksilöllinen ohjaus ovat keskeisiä juuri kansanopistopedagogiikassa.

Luvun 3 alussa kiinnitetään huomiota oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tehdä yhteistyötä. 

• Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että toimenpiteissä ja selonteolle laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa käsitellään oppilaitosyhteistyön parempaa mahdollistamista lainsäädännön ja ohjauksen keinoin.  

Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus 

Kansanopistoyhdistys esittää, että lukuun 3.1. lisätään toimenpiteeksi:

• Kansanopistojen tarjoamana vapaan sivistystyön koulutus oppivelvollisille tukee koulutustason nostamista, nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia edetä opintopolulla. Kansanopistojen koulutuksen avulla voidaan vastata erilaista oppimisympäristöä tarvitsevien nuorten tarpeisiin ja tukea tehokkaasti tulevaisuuden suunnittelutaitoja ja elämän hallintaosaamista. Koulutuksen vaikuttavuutta nuorten ikäluokan kouluttautumiseen seurataan ja huolehditaan, että sille varatut resurssit ovat riittävät. 

Luvussa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten heikentyneisiin oppimisen edellytyksiin. Kansanopistoyhdistys katsoo, että nuorten oppimisedellytyksiin vaikuttavat laajasti vanhempien oppimismahdollisuudet ja koulutus. 

• Kansanopistoyhdistys esittää, että toimenpiteeksi lisätään: Aikuisten perusopetuksen riittävyydestä huolehditaan ja maahanmuuttajavanhemmille tarjotaan riittävästi oppimisen mahdollisuuksia vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, jotta perheissä oppimisen edellytyksiä ja opiskelumotivaatiota voidaan tukea laaja-alaisesti.  

Toinen aste 

Kansanopistoyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen laadusta, vetovoimaisuudesta nuorten keskuudessa ja yhdenvertaisista opiskelumahdollisuuksista huolehditaan siten, että opiskelijat saavat riittävästi tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta. Nuorten kiinnittymisestä opintoihin tulee huolehtia ohjauksen ja opetuksen keinoin. Nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa ja tukea. Sitä ei voida korvata teknologialla tai henkilökohtaistamisen malleilla. 

• Kansanopistoyhdistys esittää toimenpidekokonaisuuden selkeyttämistä siten, että nuorten tarve tulla kohdatuksi nostetaan keskiöön.  

Toimenpiteenä esitetään, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perustaitojen kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa lisätään. Kansanopistoilla on laajaa osaamista maahanmuuttajataustaisten koulutuksen kehittämisessä ja oppimisen tuesta. Myös ammatillisen koulutuksen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää tätä osaamista.  

Sivulla 25 toimenpiteenä linjataan, että kaikille toisen asteen opiskelijoille turvataan heidän tarpeisiinsa vastaavat opiskeluhuollon palvelut. Tämä toimenpide tulee ulottaa myös kansanopistojen vapaan sivistystyö pitkäkestoisiin koulutuksiin. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla tulee olla kaikissa koulutusmuodoissa yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskeluhuoltoon. 

• Kansanopistoyhdistys esittää, että sivulla 25 oleva toimenpide muutetaan seuraavaksi: Lisätään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perustaitojen ja kielitaidon vahvistamisen tukea ammatillisessa koulutuksessa oppilaitosyhteistyöllä, informaatio-ohjauksella ja rahoitusta kehittämällä. 

Korkeakoulut 

Kansanopisto-opinnot ohjaavat onnistuneesti jatko-opintoihin, nopeuttavat valmistumista ja vähentävät opintojen keskeyttämisiä. Kansanopistot tarjoavat tehokkaita väyläopintoja ja tukevat opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Kansanopistoilla on mahdollisuus tarjota opiskelijoille yksilöllistettyä tukea ja toisaalta oppimisympäristössä mahdollistuu yhteisöllisyys, joka voi on tärkeää opintojen etenemiselle.

• Kansanopistoyhdistys esittää, että toimenpiteeksi lisätään: Joustava pääsy korkeakouluopintoihin pitää turvata. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä vahvistetaan kansanopistojen roolia korkeakoulujen yhteistyökumppaneina. Avoimen korkeakoulun väylästä tehdään riittävän laaja ja volyymiltään uskottavasti toteutuva. Vapaan sivistystyön oppilaitoksina kansanopistot voivat huolehtia nykyistä laajemmin, että akateemisia opintoja on kaikkien saatavilla, taloudellisesta asemasta ja kotipaikasta riippumatta.  

Vapaa sivistystyö 

Vapaan sivistystyön osalta tavoitteeksi asetetaan, että vapaan sivistystyön valtakunnallista verkostoa hyödynnetään paremmin koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden edistämisessä. Kansanopistoyhdistys pitää tätä hyvänä tavoitteena.

• Vapaata sivistystyötä koskevassa tekstissä Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä myös rahoituksen pitkäjänteistä kehittämistä ja ennakoitavuutta.  
• Kansanopistoyhdistyksen mielestä tavoitteeksi tulisi asettaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tunnistettu asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. 

Vapaan sivistystyön oppilaitoksetvahvistavat ihmisten edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja työelämään.   Kansanopistot voivat tukea koulutustason nostamisessa kansallisia tavoitteita sekä siirryttäessä perusasteelta toiselle asteelle että toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisesti tärkeitä ja ajankohtaisia sivistystarpeita, kuten sosiaalista vahvistumista tukevat opinnot, työttömien oppimisvalmiuksia parantavat opinnot, perustaitojen oppiminen, vähemmistö- ja maahanmuuttajakoulutus sekä vammaisten koulutus. Ne huolehtivat osaltaan siitä, että kaikki saadaan koulutuksen pariin.  

Kansanopistoyhdistys esittää, että toimenpiteisiin lisätään selonteon luonnokseen kirjattujen lisäksi seuraavat: 

• Kehitetään vapaan sivistystyön rahoitusta siten, että oppilaitokset voivat toteuttaa omaehtoista koulutusta ja vastata joustavasti yhteiskunnallisesti tärkeisiin sivistystehtäviin. Kansanopistojen erityisyys perustuu yhteisöllisyyteen, sisäoppilaitosmuotoisuuteen ja monipuoliseen oppimisympäristöön. Määräaikaisella kehittämisohjelmalla varmistetaan opistojen kyky investoida oppimisympäristöihin, opistokampuksiin, digiympäristöön sekä henkilöstöön siten, että kansanopistot voivat toimia ympäristönsä kehittäjinä myös tulevaisuudessa. 
• Kansanopistot kehittävät oppivelvollisille suunnattua vapaan sivistystyön koulutusta siten, että se tukee nivelvaiheessa olevien nuorten koulutuspolkua. Ne osaltaan huolehtivat siitä, että jokaiselle nuorelle löydetään mahdollisuudet oppimiselle. Oppivelvollisille suunnatulle kansanopistojen koulutukselle varmistetaan riittävä volyymi ja rahoitus.
• Tehostetaan ohjausta ja tukea koulutuksellisissa nivelvaiheissa ja elämän siirtymävaiheissa vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintana. Hakevaa toimintaa ja kokonaisvaltaista ohjausta kehitetään. Alueellisten kokeilujen toteuttamista tuetaan jatkuvan oppimisen uudistuksessa ja selvitetään toiminnalle hyviä vakiintuvia käytänteitä ja resursseja.  
• Vahvistetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten roolia kotoutumisen edistämisessä. Huolehditaan, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on riittävät resurssit kotoutumista tukevan koulutuksen järjestämiseen vapaana sivistystyönä. Kielen oppiminen, yhteiskuntaan orientoiva ja työllistymiseen tähtäävä koulutus mahdollistetaan myös kotoutumisajan päätyttyä ja niille, jotka eivät ole eri syistä voineet osallistua riittävästi koulutukseen työllistyäkseen tai kotoutuakseen kokonaisvaltaisesti.  
• Huolehditaan omaehtoisia opintoja opiskelevien toimeentulosta, jotta he voivat täysimääräisesti hyötyä opinnoista ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään.  

Jatkuva oppiminen – työuran aikainen oppiminen 

Selonteossa todetaan, että jatkuvan oppimisen järjestelmässä on koulutuksen kohdentumiseen liittyviä haasteita, kuten koulutuksen voimakas kasaantuminen ja eräiden ryhmien jääminen osaamisen kehittämisen ulkopuolelle. 

• Kansanopistot voivat joustavina ja uudistuvina oppilaitoksina vastata sekä yksilöiden että työelämän jatkuvan oppimisen tarpeisiin sekä edistää kaikkien mahdollisuuksia saavuttaa merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot, osaaminen ja minäpystyvyys.

Kansanopistot ja vapaa sivistystyö toteuttavat Suomessa pitkäkestoisia koulutustehtäviä, jotka tukevat työllistymistä, pysymistä työelämässä tai uudelleen sijoittumista. Kansanopistoilla on keskeinen rooli erityisesti koulutuksen nivelvaiheiden ja elämän siirtymävaiheiden ohjaajina. Kansanopistot voivat ketterästi tarjota myös lyhytkestoisia koulutuksia työelämässä oleville tai sinne pyrkiville.

• Kansanopistojen mahdollisuudet Suomen laaja-alaisimpana oppilaitosmuotona tulisi hyödyntää täysimääräisesti jatkuvan oppimisen alueellisissa ja valtakunnallisissa ekosysteemeissä. 

Maahanmuuttajataustaisten oppiminen ja oppimispolut 
Luvusta on täysin unohdettu vapaan sivistystyön oppilaitokset. Kansanopistot järjestävät laajasti koulutusta maahanmuuttajille ja tulokset ovat hyviä. Koulutuksissa keskitytään kotoutumissuunnitelman mukaisiin luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämätaitoja tukien näin työllistymistä.  

• Kansanopistoyhdistys esittää, että kansanopistot lisätään oppilaitoksina maahanmuuttajataustaisten oppiminen ja oppimispolut -lukuun.