Folkhögskolföreningens meddelanden till regeringens budgetdebatt 7.-8.9.2021
Kansanopistoyhdistyksen viestit hallituksen budjettiriiheen 7.-8.9.2021
Vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutukseen pysyvä rahoitus
Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisena sivistystehtävänään maahanmuuttajien koulutusta. Hallitus kohdensi puoliväliriihessä tähän tehtävään suoriterahoitusta. Kansanopistoyhdistys pitää rahoituksen lisäystä erittäin merkittävänä ja koulutuksen jatkuvuuden näkökulmasta välttämättömänä. Vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen järjestämiseen tarvitaan valtionosuusrahoitusta yhteensä 12 M€/v. Rahoituksen tulee olla pysyvää valtionosuusrahoitusta, jotta koulutusta voidaan järjestää ennakoitavasti ja pitkäkestoisesti.
Kansanopistojen järjestämällä maahanmuuttajakoulutuksella tuetaan heikossa asemassa olevien opiskelumahdollisuuksia ja myös tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämisestä. Kansanopistot ovat keskeisesti tuottamassa yhteiskunnalle tärkeitä kotoutumisen palveluita. Koulutuksissa keskitytään kotoutumissuunnitelman mukaisiin luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämätaitoja tukien näin työllistymistä. Yhteiskunnallisesti tärkeisiin koulutustehtäviin tulee kohdentaa sekä valtionosuussuoriterahoitus että opiskelijamaksuosuuden kattava osuus, jotta rahoitus olisi säädöksissä ja hallitusohjelmassa määritelty täysimääräinen eli 100 %.
Oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset katettava täysimääräisesti
Kansanopistoissa on käynnistynyt elokuussa 2021 uusi oppivelvollisille suunnattu vapaan sivistystyön koulutus. Oppivelvollisuuden laajentaminen on kansanopistoille mieluinen uusi yhteiskunnallinen tehtävä. Kansanopistot haluavat olla kantamassa vastuuta nuorten koulutustason nostamisesta ja tukea erityisesti niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen oppimäärän varaan. Kansanopistoyhdistys katsoo, että tähän koulutustehtävään tulee kohdentaa myös uutta rahoitusta ja opiskelijaviikkoja (suoritteita). Jotta kansanopistot voisivat tarjota 1 000 opiskelijalle vuoden mittaisen koulutuksen tulisi tehtävään kohdentaa vuonna 2022 yhteensä 10 M€. Myös oppimateriaalikustannusten korvaamisesta kansanopistoille tulisi huolehtia, kuten muiden koulutusmuotojen osalta on jo tehty.
Valtiovarainvaliokunta on vuoden 2021 talousarviokäsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että kansanopistot huolehtivat osaltaan oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvistä tehtävistä eikä niiden kustannuksiin ole varauduttu vielä riittävästi. Oppivelvollisuuden laajentaminen on kansanopistoille mieluinen uusi yhteiskunnallinen tehtävä. Kansanopistot haluavat olla kantamassa vastuuta nuorten koulutustason nostamisesta ja tukea erityisesti niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen oppimäärän varaan. Kansanopisto on joustava koulutusratkaisu, ja opistoilla on mahdollisuudet ja menetelmät kohderyhmän auttamisessa. Kansanopistoissa on käynnistynyt elokuussa 2021 laajasti uusi oppivelvollisille tarkoitettu koulutus. Vuodelle 2022 tehtävään on varattu 3,5M€.
Uudistuksen kustannuslaskelma kansanopistojen osalta (3,5M €/v) perustuu siihen, että kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen käytetään nykyisen kehyksen mukaista kansanopistojen vapaan sivistystyön rahoitusta ja uudella rahoituksella katetaan opiskelijamaksuosuus, jotta koulutus olisi maksutonta. Rahoituksen avulla ei siis ole mahdollista lisätä kansanopistojen koulutuksen kokonaisvolyymiä ja kansanopiston ylläpitäjät kohdentavat tämän tehtävän hoitamiseen muuta vapaan sivistystyön valtionosuutta.
Rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu oppimateriaalikustannuksia. Kansanopistot eivät voi periä opiskelijoilta opiskelijamaksuja. Myös oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Oppimateriaalikustannuksia aiheutuu kansanopistoissa aivan kuten muissakin koulutusmuodoissa, joissa oppimateriaalikustannusten korvaamisesta koulutuksen järjestäjille on huolehdittu. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että kansanopistoja tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kansanopistoyhdistys esittää, että vuonna 2021 oppimateriaalikustannukset katetaan erikseen tarkoitukseen kohdennettavalla avustuksella ja vuoden 2021 aikana selvitetään vaihtoehdot pysyvälle ratkaisulle vastaavasti kuten muissakin koulutusmuodoissa.
Koronaepidemian vaikutukset huomioitava v. 2022 suoritemäärien vahvistamisessa
Kansanopistoyhdistys katsoo, että on huolehdittava siitä, että koronavirusepidemiasta aiheutuvat muutokset kansanopistojen toimintaan eivät vaaranna oppilaitosten taloutta ja tulevaisuuden toimintakykyä. On keskeistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää suoritemääriä vahvistaessaan harkintaa ja ottaa huomioon toteutumavuoden erityisolosuhteet.
Korona-epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät saa aiheuttaa tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. Viranomaisten ja poliittisen päättäjän tulee huolehtia siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät poikkeuksellisenakin aikana. Siten kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin osaamis- ja sivistystarpeisiin sekä edistää suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja osaamiseen.Poikkeuksellisten vuosien 2020 ja 2021 vaikutukset tulevaan rahoitukseen tulee minimoida.
Jatkuva oppiminen mahdollistettava kaikille
Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että kaikkien mahdollisuudet sivistyä ja oppia nostetaan keskeiseksi koronaepidemian elpymistoimissa ja talousarviossa 2022. Kansanopistoyhdistys esittää, että jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi kaikille kohdennetaan opintoseteliavustuksia kansanopistojen järjestämään koulutukseen 2 M€. Opintoseteliavustuksilla parannetaan koulutuksen saavutettavuutta koulutuksessa aliedustetuille ryhmille, tuetaan perustaitojen vahvistumista sekä työllisyysvalmiuksia.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa vapaan sivistystyön oppilaitokset, ml. kansanopistot on tunnistettu toimijoina, jotka voivat tavoittaa henkilöitä, jotka muuten eivät osallistu koulutukseen ja tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Ne voivat tarjota esimerkiksi opintoja, jotka tukevat työttömien koulutusvalmiuksien parantamista ja ylläpitämistä, heikon pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden tietotaidon kohottamista sekä heikkojen perus- tai digitaalisten taitojen parantamista. Tässä ajassa tarvitaan matalan kynnyksen opintoja, joihin voi hakeutua helposti ja opiskella itselleen soveltuvan määrän. Koulutuksissa ja niihin ohjaamisessa on kyettävä huomioimaan yksilön tarpeet kokonaisuutena ja hahmotettava osaamisen hankkimista suhteessa yksilön elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tässä työssä kansanopistot ovat osoittaneet osaamistaan.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Helena Ahonen, puh. 040 537 0999
Toiminnanjohtaja Minna Nieminen, puh. 040 136 7406