Utlåtande | 30.06.2022

Finlands Folkhögskolföreningens utlåtande om regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagstiftning som omorganiserar den offentliga arbetskrafts- och företagsservicen

koristekuva

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Lakiesityksen luvut 2–12

Huomionne hallituksen esityksen luvusta 2: Nykytila ja sen arviointi

Esityksessä ehdotetaan TE-palvelujen siirtymistä kuntien tehtäväksi, ja siten työvoimapalvelujen järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostaisivat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Kansanopistoyhdistys katsoo, että kysymys on mittavasta uudistuksesta. Parhaillaan on käynnissä kuntakokeiluja, joiden avulla voidaan selvittää muutoksen tarkoituksenmukaisuutta. Kansanopistoyhdistyksen näkemyksen mukaan kuntakokeilujen tuloksia on toistaiseksi arvioitu vähän ja laajemmat arviointitulokset valmistuvat vasta vuoden päästä. Kuntakokeiluista voitaisiin saada arviointiaineistoa muutoksen tueksi ja tarvittaessa sen uudelleen suuntaamiseksi.

Esityksessä kuvataan työvoimakoulutuksen hankintojen nykytoteutusta. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että hankintoja on pyritty kehittämään yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Tästä huolimatta yhdistys pitää ongelmallisena sitä, että hankinnoissa on painotettu vahvasti hintaperustetta, joka on ohjannut kilpailutettujen koulutusten järjestämistä liikaa ja tuonut markkinoille toimintaa, joka ei vastaa laadukkaan koulutuspalvelun järjestämistä.

Huomionne hallituksen esityksen luvusta 3: Tavoitteet

Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä esityksen tavoitetta edistää valtion ja kuntien yhteistyötä työllisyyden parantamiseksi sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Lähtökohtana se, että palvelut ovat lähellä ihmistä, on kannatettava, mutta on otettava huomioon myös se, että laadukas palvelujen järjestäminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä tehdään laajasti yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä yhteistyötarve ei poistu siirtämällä tehtävät kuntien vastuulle.

Kysymyksessä on laaja uudistus, ja sen tavoitteena todetaan olevan 7 000–10 000 henkilön työllisyysvaikutus. Tämän vaikutuksen perustelut jäävät kuitenkin esityksessä epäselviksi. Kuntakokeilujen arviointituloksista saatava tieto voisi täsmentää myös tätä tavoitetta.

Huomionne hallituksen esityksen luvusta 4.1.: Keskeiset ehdotukset

Vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä olisi esityksen mukaan jatkossa kunnilla. Kunta voisi järjestää palvelut itsenäisesti, jos sen työvoiman määrä olisi vähintään 20 000 henkilöä. Kaikkien sellaisten kuntien, joiden työvoiman määrä jää alle 20 000 henkilön, tulisi sopia tehtävän hoitamisesta yhteistoiminnassa jonkin muun tai muiden kuntien kanssa. Yhteistoiminnasta sopivien kuntien yhteisen työvoiman määrän tulisi olla vähintään 20 000 henkilöä. Käytännössä vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyisi osin kunnille ja osin esityksen mukaan muodostettaville työllisyysalueille. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että esityksessä pyritään huolehtimaan riittävistä resursseista työvoimapalvelujen järjestämiseen, mutta näkee myös, että työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden yhteistoimintaa tulisi tarkastella laajemmin. Kansanopistoyhdistys katsoo, että esityksen toteuttamisen riskinä on työllisyyspalvelujen sirpaloituminen entisestään. Nykymallissakin eri alueilla on erilaisia ohjeistuksia, ja uudistus voisi lisätä palvelujen eriytymistä entisestään, mikä asettaa eri puolilla asuvat eriarvoiseen asemaan.

Kansanopistoyhdistys pitää erittäin tärkeänä kokonaisuuteen kuuluvaa esitystä siitä, että valtiolla olisi kokonaisvastuu työllisyydestä ja työvoimapalvelujärjestelmän toimivuudesta. Myös vastuu tietojärjestelmistä on syytä pitää valtiolla.

Esityksessä ehdotetaan, että laissa työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta säädettäisiin erikseen nuorten työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteispalvelusta, jolle työvoimaviranomaiset järjestäisivät toimintaedellytykset. Tarkoitus on, että palvelu olisi nuorille suunnattua nykyisen Ohjaamo-toiminnan kaltaista matalan kynnyksen palvelua. Työvoimaviranomainen neuvottelisi koulutuspalvelujen järjestäjien, hyvinvointialueiden ja muiden alueensa nuorten yhteispalvelun järjestämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa palvelupisteiden järjestämiseksi. Kansanopistoyhdistys pitää esitystä hyvänä. On tärkeää, että nuorten aikuisten matalan kynnyksen palveluita kartoitetaan laajasti ja siihen sitoutetaan erilaisia toimijoita.

Kansanopistoyhdistys kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota työvoimakoulutusten järjestämiseen ja hankintaan sekä omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Esityksen mukaan työvoimaviranomaiset voisivat tuottaa palvelut itse tai hankkia ne palveluntuottajilta. Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtymisellä olisi näin vaikutuksia myös kuntien hankintatoimeen. Esityksessä todetaan, että olisi mahdollista, että työvoimapalveluja hankittaisiin nykyistä pienempinä kokonaisuuksina, jotka vastaisivat yksittäisten kuntien tai kuntayhtymien tarpeisiin, ja että hankintojen kilpailuttaminen pienempinä kokonaisuuksina voi lisätä hallinnollista työtä sekä ostopalveluita tuottavan sekä niitä hankkivan työvoimaviranomaisen näkökulmasta. Kansanopistoyhdistys huomauttaa, että esimerkiksi työvoimakoulutusta (ml. kotoutumiskoulutus) tarjoaa moninainen joukko erilaisia toimijoita. On huolehdittava siitä, että hankintojen toteutuksessa noudatetaan kilpailuneutraliteettia.

Lisäksi on huomioitava, että esimerkiksi kansanopistot järjestävät kotoutumiskoulutusta osana vapaan sivistystyön valtionosuusjärjestelmän mukaista koulutusta. Tämän koulutuksen riittävästä resursoinnista tulee edelleen huolehtia osana kansallista koulutusjärjestelmää. Kansanopistoyhdistys pitäisi perusteltuna, että kotoutumiskoulutus kokonaisuutena siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja ohjaukseen. Kotoutumiskoulutuksessa on kysymys suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavista perustaidoista, jotka eivät ole vain työllisyystavoitteille alisteisia.

Esityksessä todetaan, että omaehtoisten opintojen tukemisesta päättäminen ja muut tukemiseen liittyvät työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät siirtyisivät työvoimaviranomaisen tehtäviksi. Lisäksi todetaan, että opintojen tukiajasta säädettäisiin nykyistä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 5 §:ää vastaavasti. Sen mukaan opintojen muodostamaa kokonaisuutta voidaan tukea enintään 24 kuukauden ajan ja aikuisten perusopetuksen osalta enintään 48 kuukauden ajan. Kansanopistoyhdistys toteaa, että tämä on useille kotoutujille liian lyhyt aika opiskella työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavat taidot. Tukiaikaa tulisi pidentää.

Kansanopistoyhdistys esittää myös, että kotoutumisen edistämiseksi ja yhdenvertaisten kotoutumiskoulutukseen osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi korjataan hallituksen esityksen 167/2021 yhteydessä tehtyjä säädösmuutoksia työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin. Käsillä olevassa esityksessä (Laki työvoimapalvelujen järjestämisestä) työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskelevat eivät ole esityksen mukaan velvoitettuja hakemaan 4 työpaikkaa kuukaudessa, kun taas omaehtoisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskelevat ovat. Tämä asettaa samassa koulutuksessa opiskelevat kotoutujat eriarvoiseen asemaan, ja vastaavasti myös koulutuksen järjestäjät ovat eriarvoisessa asemassa. Lisäksi omaehtoisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien työnhakuvelvoitteesta aiheutuu työvoimaviranomaisille runsaasti työtä. On erikoista, että omaehtoisessa koulutuksessa opiskelevat eivät ole oikeutettuja 4. luvun 7 §:n mukaan työnhakukeskusteluun tai täydentävään työnhakukeskusteluun, mutta heidän pitää silti hakea työtä 5. luvun 5 §:n mukaan. Neljännen luvun 7 §:n ja viidennen luvun 5 §:n välillä on ristiriita. Tämä tulee korjata. Omaehtoisessa kotoutumiskoulutuksessa olevia tulee kohdella samoin perustein kuin työvoimakoulutuksena järjestettävässä kotoutumiskoulutuksessa olevia. Koulutuksissa noudatetaan samoja opetussuunnitelman perusteita, ja niillä on samat tavoitteet. Aikuisten perusopetuksessa opiskelevia koskee sama asia. On turhaa, että he hakevat koulutuksen aikana jatkuvasti työtä, sillä tavoitteena on perusopetuksen suorittaminen ja perustaitojen saavuttaminen. Ilman näitä perusvalmiuksia on työllistyminen kestävästi erittäin hankalaa. Tässäkin työnhakuvelvoite työllistää kaikkia osapuolia (kotoutuja, työvoimaviranomainen, koulutuksen järjestäjä) eikä ole tuloksellista. Työnhakuvelvoite tulee kohdentaa koulutuksen loppuvaiheeseen, kuten yli kuukauden kestävän työvoimakoulutuksen osalta säädöksiin on kirjattu.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta

Helsingissä 27.6.2022

Helena Ahonen                           Tytti Pantsar
puheenjohtaja                             toiminnanjohtaja