Utlåtande | 12.11.2022

Finlands Folkhögskolföreningens utlåtande om nationell strategi för kontinuerligt lärande vid högskolorna

koristekuva

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto luonnoksesta korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiaksi

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta nyt

Luvussa määritellään lyhyesti korkeakoulujen jatkuva oppiminen. Määrittely olisi kaivannut täsmentämistä. Esitetty määritelmä kattaa käytännössä kaiken nykyisen korkeakoulujen tarjonnan (ennen tutkintokoulutusta, sen aikana ja sen jälkeen; korkeakoulutustason nosto ja osaamistason nostaminen). Myöhemmin esitetyt korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan muodot muodostavat kuitenkin suppeamman kokonaisuuden.

Strategiaa olisi voitu taustoittaa tilastollisilla ajantasaisilla aineistoilla enemmän. Lisäksi siinä olisi voitu kuvata tarkemmin liittymäkohtia muihin korkeakoulutusta koskeviin strategisiin linjauksiin.

Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että avoimen korkeakouluopetuksen rooli tunnistetaan keskeiseksi korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa, ja näkee, että avoimen korkeakoulutuksen roolia tulee kokonaisuutena vahvistaa korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että strategiassa tunnistetaan vapaan sivistystyön oppilaitokset korkeakoulutuksen saavutettavuutta lisäävinä toimijoina.

Luvun johtopäätöksissä kiinnitetään huomiota siihen, että avoimen korkeakoulutuksen kasvu on ollut viime vuosina huomattavaa, mikä johtunee osin väyläopintojen käytön lisääntymisestä. Johtopäätöksissä todetaan myös, että mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella on käytännössä ahdas ja opiskelijan kannalta vaikeasti ennakoitava väylä. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että strategian linjauksissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota väylän laajuuteen ja volyymeihin sekä sen merkitykseen korkeakoulutustason nostamisessa Suomessa.

Kansanopistoyhdistyksen mielestä luonnoksessa esitetyt havainnot maahanmuuttajataustaisten vähäisestä osallistumisesta korkeakoulutukseen ovat tärkeä tausta strategialle.  

Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia

Kansanopistoyhdistys pitää strategian osana esitetyn vision lähtökohtia oikeansuuntaisina. Avoimuus ja yhteistyö on nostettu strategiassa keskeisiksi toimintaperiaatteiksi, mitä Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä. Visiossa nostetaan esille eri toimijoita yhdistävät ekosysteemit. Kansanopistoyhdistys katsoo, että on erityisen tärkeää, että korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä hyödynnetään jatkossa mahdollisimman hyvin eri toimijoiden vahvuuksia. Esimerkiksi kansanopistot voivat tukea korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä korkeakoulutustason että osaamistason nostamisen näkökulmasta. Ne tavoittavat toiminnallaan myös sellaisia ryhmiä, jotka osallistuvat vähäisesti korkeakoulutukseen. Strategian toimenpiteissä ei mainita yhteistyökumppaneita juuri lainkaan. Kansanopistoyhdistys katsoo, että strategiaa tulisi tältä osin kehittää.

Strategisista toimenpidekokonaisuuksista tavoitealueella 1: Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku esitetään pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä ja määrittelyn ja käyttöönottoprosessin käynnistämistä korkeakoulujen ja sidosryhmien yhteistyönä. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että osaamiskokonaisuuksia kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Parhaillaan pienten osaamiskokonaisuuksien määrittelytyö on käynnissä myös muilla koulutuksen sektoreilla. Kansanopistoyhdistys toteaa, että kehittämistyötä voitaisiin myös osin yhdistää ja huomioida eri koulutusmuotoja koskeva kehittämistyö myös korkeakoulutuksen tarjonnan uudistamisessa.

Tavoitealueella 1 esitetään kehitettäväksi kotimaisten kielten oppimisratkaisuja sekä pätevöittäviä ja valmentavia koulutuksia. Esityksessä lähdetään siitä, että korkeakoulujen sisällä käynnistetään valmistelu polkujen kehittämiseksi. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että valmistelutyössä tarkasteltaisiin jo kehitettyjä toimivia malleja. Vapaan sivistystyön oppilaitoksina kansanopistot ovat kehittäneet laajasti kotimaisten kielten opetusta ja toimivia opintopolkuja maahan muuttaneille. Myös korkeakoulupolkuja on jo kehitetty. Tämä kehittämistyö ja jo olemassa oleva osaamispotentiaali tulisi hyödyntää. Esityksessä todetaan erikseen, että korkeakoulut kehittävät mahdollisuuksia kielitaidon vahvistumiselle sekä oppimisvalmiuksien että yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien kehittämiselle siten, että Suomeen kotoutuminen ja merkityksellinen elämä onnistuvat. Kansanopistoyhdistys huomauttaa, että tämä tavoite on kirjattu vapaata sivistystyötä koskevaan sääntelyyn ja sitä tukevaa laadukasta koulutusta on jo tarjolla. Kansanopistoyhdistys esittää, että strategiassa hyödynnetään maahanmuuttajien oppimisratkaisujen kehittämisessä kansanopistojen ja korkeakoulujen yhteiskehittämistä.

Tavoitealueella 2 on kiinnitetty huomiota korkeakoulutuksen saavutettavuuden kehittämiseen. Yhdeksi tavoitteeksi nostetaan se, että korkeakoulut tarjoavat nykyistä enemmän korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta niille, joilla valmiuksien puutteellisuus muodostaa esteen tai merkittävän haitan tutkinto-opintoihin tai jatkuvaan oppimiseen osallistumiselle. Kansanopistoyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että korkeakouluvalmiuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Yhdistys katsoo, että tässä työssä tulisi hyödyntää kansanopistojen vahvuuksia yliopistojen ja korkeakoulujen kumppaneina.

Avoimen väylää koskeva osuus on strategiassa tärkeä, joskin toimenpide-esitykset jäävät sen osalta luonnoksessa suppeiksi. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että osana strategiaa esitellä Toinen reitti yliopistoon -hankkeen aikana kehitettyjä kolmea väylämallia. Kansanopistoyhdistys esittää, että tavoitteeksi otetaan, että avoimen korkeakoulun väylästä tehdään riittävän laaja ja volyymiltään uskottavasti toteutuva.

Yhteenvetona Kansanopistoyhdistys toteaa, että strategian toimenpiteissä tulisi huomioida visiossa mainittu avoimuus, yhteistyö ja ekosysteeminen tapa kehittää jatkuvaa oppimista. Kansanopistoyhdistys esittää, että sivuilla 21 ja 22–23 esiteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden (jatkuvaan oppimiseen osallistuminen ja sen saavutettavuus kaikille ja avoimen korkeakoulun väylän selkeyttäminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen) osalta tekstissä mainittaisiin näiden tavoitteiden toteuttamisessa tärkeät yhteistyökumppanit. Vapaan sivistystyön oppilaitoksina kansanopistot voivat huolehtia korkeakoulujen yhteistyökumppaneina nykyistä laajemmin siitä, että akateemisia opintoja on kaikkien saatavilla taloudellisesta asemasta, oppimisvalmiuksista, taustasta ja kotipaikasta riippumatta.  

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta

Helsingissä 4.11.2022

Helena Ahonen                          Tytti Pantsar
puheenjohtaja                            toiminnanjohtaja