Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – arviointiraportti julkaistu
Raportti käsittelee koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) toteuttamaa arviointia nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa.
Arvioinnissa selvitettiin, miten toimivaa ohjaus jatko-opintoihin ja uravalintoihin on perusopetuksessa sekä miten opintojen alkuvaiheen ohjaus toimii toisella asteella, kansanopistojen vapaan sivistystyön pitkillä opintolinjoilla, 10-luokalla, Valma-koulutuksessa sekä Luva-koulutuksessa. Arvioinnin tulokset perustuvat kokonaisuudessaan 500 opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kyselyvastauksiin sekä 15 000 opiskelijan vastauksiin. Tulokset ovat erittäin ajankohtaisia suunniteltaessa oppivelvollisuuden laajentamista ja ohjauksen kehittämistä. Ne antavat hyödyllistä tietoa myös kansanopistojen koulutusten suunnitteluun ja yhteistyön kehittämiseen. Arvioinnissa oli mukana 26 kansanopistoa sekä noin 200 kansanopistoissa peruskoulun jälkeen opiskelevaa.
Ohjaus toteutuu kokonaisuutena hyvin – osa tarvitsee kuitenkin kohdennetumpaa ohjauspalvelua
Arviointitulosten mukaan valtaosa opiskelijoista oli saanut tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun perusopetuksen aikana. Myös toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa opiskelijat kokivat saaneensa opintojen alkuvaiheessa riittävästi tietoa opintojen tavoitteista ja sisällöistä. Vaikka ohjaus toimii kokonaisuutena pääosin hyvin, osa opiskelijoista kaikissa koulutusmuodoissa olisi tarvinnut enemmän ohjausta.
Peruskoulun aikaisella kiusaamisella pitkäaikaiset vaikutukset
Opiskelijat, jotka olivat peruskouluaikana joutuneet toistuvasti kiusaamisen kohteeksi tai joilla oli kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, kokivat muita useammin, ettei ohjaus vastannut heidän tarpeitaan. He arvioivat myös oman itsetuntemuksensa sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojen kehittyneen heikommin. Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista heijastuivat myös perusopetuksen jälkeisten opintojen käynnistymiseen. Esimerkiksi opiskelijaryhmään kuulumisen tunne ei ollut yhtä vahva kiusaamista tai oppimisen vaikeuksia kokeneilla kuin muilla opiskelijoilla. Kansanopistoissa, 10-luokalla sekä LUVA- ja Valma-koulutuksissa opiskeli suurempi osuus henkilöitä, jotka olivat kokeneet peruskoulussa kiusaamista tai oppimisvaikeuksia kuin toisella asteella. Kansanopistojen pitkillä linjoilla opiskelevista 51% oli kokenut kiusaamista ainakin osan aikaa peruskoulusta.
Kansanopistojen pitkillä linjoilla ohjaus hyvällä tasolla
Kansanopistojen pitkillä linjoilla opiskelijat arvioivat hyviksi mahdollisuutensa saada tarvitsemaansa ohjausta. Varsinkin mahdollisuus saada yksilöohjausta koettiin opiskelijoiden näkökulmasta erittäin hyväksi. Opiskelijoiden mielestä kansanopisto-opinnot vastasivat heidän odotuksiaan ja he kokivat opintojen käynnistyneen hyvin. Erityisesti ryhmäytymisen kokemukset olivat kansanopisto-opiskelijoilla hyvin myönteisiä. Vain vajaalla viidenneksellä oli ollut ongelmia opiskelussa ja suurin osa heistä oli saanut niihin apua. Kansanopistojen pitkillä linjoilla opiskelijat kokivat, että heille on tarjolla riittävästi kiinnostavia opintoja. Mahdollisuutta valita muiden oppilaitosten opintoja toivottiin kehitettävän.
Arvioinnin mukaan kansanopistoissa hankittaan palautetta opintojen sujumisesta ja ohjauksesta aktiivisesti. Palautteen hyödyntäminen ja käyttäminen kehittämistyössä arvioitiin kuitenkin matalammalle. Opiskelijat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi.
Opiskeluvaihtoehdoista tiedottamista kehitettävä ja tiedonsiirtoa parannettava
Opiskelijoista suurin osa koki saaneensa peruskoulussa tarvitsemaansa tietoa opiskelusta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Sen sijaan kansanopistojen pitkistä linjoista, valmentavista ja valmistavista koulutuksista tietoa tulisi antaa enemmän. Peruskouluaikana vain harvat olivat päässeet tutustumaan näihin koulutuksiin. Mahdollisuuksia tutustua peruskouluaikana kansanopistojen pitkiin linjoihin tai valmentaviin ja valmistaviin koulutuksiin tulee arvioinnin mukaan kehittää.
Peruskoulut ja kansanopistot tekevät arvioinnin mukaan varsin vähän yhteistyötä. Myös tiedon siirtoa peruskoulusta kansanopistoon ja edelleen kansanopistosta toiselle asteelle tulisi kehittää. Tiedonsiirron ja oppilaitosten yhteistyön kehittäminen on ohjauksen onnistumisen näkökulmasta tärkeää. Oppivelvollisuuden laajentaminen avaa varmasti uudenlaisia näkökulmia oppilaitosten yhteistyön kehittämiselle.
Tutustu arviointiraporttiin tästä
Arviointihanke Opiskelijoiden siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa jatkuu ja sen toisessa vaiheessa 2020-2021 arvioinnin kohteena ovat toisen asteen jälkeiset siirtymät.