Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaat kaudelle 2013-2015
Kansanopistoyhdistyksen vuosikokouksen asettama vaalivaliokunta on todennut, että sen asettamaan määräaikaan mennessä oli jätetty kaksi esitystä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi: Helena Ahonen, Koulutuskeskus Agricolan rehtori ja Aki Ojakangas, Metallityöväen Murikka-opiston rehtori. Puheenjohtajavaali tapahtuu Turun kristillisellä opistolla pidettävässä vuosikokouksessa 27.9. Myös kokouksessa voidaan tehdä henkilövaaleja koskevia esityksiä. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, Keski-Suomen opiston rehtori Hannu Salvi on ilmoittanut ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajaa valittaessa.
Molempia ehdokkaita on pyydetty vastaamaan lyhyesti kysymykseen ”Mihin kansanopistoja tarvitaan”, linkki ehdokkaiden esittelyyn on heidän vastaustensa jälkeen.
Vaalivaliokunta on vahvistanut ehdokasasettelun myös hallituksen jäsenten vaalin osalta, siitä tarkemmin puheenjohtajaehdokkaiden esittelyn jälkeen.
Mihin kansanopistoja tarvitaan?
Kansanopisto on itsestään selvä osa sivistysvaltion koulutus-
Kansanopistojen opinnot voivat olla ammatillisia taitoja, tieteellisen tutkimuksen opettelua, työelämän järjestöosaamista, kristillistä etiikkaa, taidetta tai perusopetuksen oppimäärien kertaamista. Opistojen erilaiset aatteet rakentavat Suomesta moniarvoista yhteiskuntaa. Sivistys, jota vain kansanopistot tarjoavat, on kansanopistoliikkeen yhtenäinen ydin.
Sivistyksen idut puhkeavat keskusteluissa asuntolan iltatee-
Suomen virallisen koulutusjärjestelmän kuva on rakennettu kronologialle etenemään yksisuuntaisesti esiopetuksesta tohtorin tutkintoon. Kuvasta heijastuu systemaattisista, rationaalisista järjestelmistä rakentuva yhteiskuntamalli. Inhimillisen elämän
Helena Ahosen esittely: PDF
Mihin kansanopistoja tarvitaan?
Kansanopistot toimivat kuten niiden kuuluukin, eli hoitavat perustehtäväänsä. Se on niiden oikea suorite. Opistoja tarvitaan luomaan oppimisvalmiuksia niille nuorille, joille korkeakouluportit eivät heti auenneet. On väärin puhua välivuodesta, kun tutkimuksetkin osoittavat kansanopistovuoden parantavan akateemisia valmiuksia ja vauhdittavat opintoja. Kansanopistoja tarvitaan siis tarjoaman väylä kasvaa ja aikuistua sosiaalisesti vahvaksi ja itsenäiseksi oppijaksi…
Tarvitsemme kansanopistoja aikuisten omaehtoisen opiskelun väyläksi, sivistyslokeroksi paahtavan kovan työelämän keskelle. Siksi työhyvinvointi on kansanopistojen osoittama oppimistulos tuhansille aikuisille, jotka kansanopistossa kehittävät itseään palatakseen sen jälkeen työelämään. Monet kansanliikkeet yhä nojaavat kansanopistojen tuottamaan osaamiseen, jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja tuetaan järjestöjen kehittämistä.
Kansanopistoja tarvitaan torjumaan syrjäytymistä. Opistojen luonteenpiirteinen notkeus mahdollistaa koulutustarjonnan nopean muutoksen, johon muut koulutusjärjestelmän osat eivät kykene. Tarvitsemme kansanopistoja osoittamaan, että yhteiskunnan moniarvoinen sivistystyö voi toteutua yksilön valinnoilla, ei vain järjestelmän määräämänä.
Aki Ojakankaan esittely: PDF
Hallituksen jäsenten ehdokasasettelu
Turussa pidettävässä vuosikokouksessa valitaan Kansanopistoyhdistyksen hallitukseen kaudelle 2013-2015 neljä (4) jäsentä. Vaalivaliokunta on 13.6. pitämässään kokouksessa todennut, että määräaikaan mennessä oli tehty kaikkiaan kolme esitystä: Timo Heinola, Kuurojen kansanopiston rehtori (uudelleen valittavaksi), Juha Matti Holopainen, Laajasalon opiston rehtori, (uudelleen valittavaksi) ja Merja Ojalammi, Rovala-Opiston rehtori (uutena).
Takaisin Ajankohtaista-sivulle | Aloitussivulle
järjestelmää. Kansanopisto mahdollistaa monipuolisten opintojen ohella kaikille, myös Suomen kansalaisiksi aikoville osallisuuden sivistyksestä.
hetkessä, jossa voi kokea globaalia, aatteet ylittävää inhimillistä humaanisuutta. Se syntyy oikeudesta osallistua opistoelämän ja oman oppimisen toteuttamiseen. Sivistys kumpuaa kuolemattomien laulunsäkeiden luomasta tulevaisuuden uskosta sekä yhteisen toiminnan synnyttämästä voiman tunteesta. Kansanopisto mahdollistaa eksistentiaalisen kokemuksen osallisuudesta ja olemassaolosta ihmisten rakentamassa yhteiskunnassa.
tarpeet koulutukselle piirtävät toisenlaisen kuvan – siinä kuvassa kansanopistolla on oma näkyvä paikkansa. Sivistysvaltio tarvitsee monipuolisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän – sivistysvaltio tarvitsee kansanopistonsa.
Myös hallituksen jäseniä koskevia ehdotuksia voidaan tehdä vuosikokouksessa.